Sisällysluettelo

1.1 Muuntimen asetukset GT-matematiikka ja näytä varoitukset

• Tiedosto - Formaatit - Tiegeometria
  • Kopio LandXML muuntimesta
  • Nimeä esim. LandXML_IM_Raidegeometria
• Asetukset Näytä varoitukset ja GT-matematiikka
• Muut  ja Versio Inframodel 4.0.4

1.2 Avaa LandXML 

• Tiedosto - Avaa LandXML
• Voidaan avata XML-siirtotiedosto, missä on useita eri raiteita samassa tiedostossa
• Valitaan haluttu raide
• Ohjelma varmistaa vielä millä muuntimella tiedosto luetaan
• LandXml_IM_Raidegeometria

Huom! Lukiessasi geometrian Tiedosto - Avaa LandXML  toiminto ei näytä varoituksia, mikäli geometriassa on esimerkiksi puutteellinen pystygeometria. 

1.3 Tiegeometria

• Tiedosto - Formaatit - Tiegeometria

• Voidaan lukea vain yksi raide kerrallaan
• XML-tiedosto saa sisältää vain yhden raidegeometrian
• Lukee siirtotiedostosta vain ensimmäisen raidegeometrian
• Ei varoita käyttäjää, mikäli XML-tiedostossa  on useampi geometria!!!
• Muuntimena käytetään määriteltyä LandXml_IM_Raidegeometria

Huom! Lukiessasi yksittäisen raiteen geometrian toiminnolla Tiedosto - Formaatit -Tiegeometria toiminto näyttää varoitukset.

1.4 LandXml käsittely

• Tiedosto - Formaatit - LandXml käsittely
• Toiminto purkaa LandXml-tiedoston erillisiin osiin
• Jokaisesta raidegeometriasta syntyy oma tiedosto
• Yksittäinen raide voidaan lukea Tiedosto- Formaatit - Tiegeometria muuntimella

Laajempi ohje LandXML käsittelystä :

http://www.3d-system.net/help/65/fin/conv/landxml_content.htm

2.1 Elementtilistaus aktiivisesta geometriatiedostosta

• Tiedosto - Formaatit - Kirjoita - Vr
• Elementtilistaus kasvavaan paalulukuun nähden
• Kallistus mukana
• Helpottaa elementtien parametrien (paalu, pituus, kaariarvo, kallistus) todentamista

2.2 Tiedoston yhteenveto

• Tiedosto - Elementit - Yhteenveto
• Selkeä yhteenveto, Otsaketiedot, Ominaisuustiedot, vaaka- ja pystygeometrian elementeistä tietoa

2.3 Geometrian elementtien nimet näytölle

• Geometrian elementtien muutoskohdat saa näkyviin pisteen esityksessä antamalla ominaisuuden NAME

• LandXML-tiedostossa  esitetään geometriaa elementti kerrallaan
• Vaihteen etu- ja takajatkon paikka on kuitenkin pistemäinen, eikä elementti jolla on alku- ja loppupiste
• Vaihde on esitetty kahtena elementtinä. Ensinmmäinen etujatkolta matikkapisteeseen, toinen matikkapisteeltä takajatkolle
• Elementit ovat paremminkin etuosa ja takaosa
• Vaihteen jälkimmäisen elementin loppupiste on takajatkon paikka maastossa
• Vaihde voi olla myös paalulukuun nähden "väärinpäin" eli takajatko ensin, sitten etujatko

• Kuvassa on esitetty vaihde-elementin maastossa olevat, todelliset jatkosten  paikat

• RATO osa4 Vaihteet, Liite 1 ja 2
• https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lo_2012-22_rato_4_web.pdf 

• Vaihteen V008 etujatkon, matikkapisteen ja takajatkon paikka koordinaatteina, laskennalisen paaluluvun mukaan ja näiden pistemäisten kohteiden etäisyydet (pituudet)
• Tässä tapauksessa vaihde on "väärinpäin" paalulukuun nähden eli vaihteen takajatko on ensin
• V008 elementin pituus 59.700

• Pääpistelistauksessa V008 jatkojen ja matikkapisteen paalut, koordinaatit
• V008 elementin pituus 59.700

2.4 Pystygeometrian tarkastelu

• Tiegeometria - Pystygeometria
• Aukeaa pituusleikkausikkuna
• Oletuksena ikkunan asetuksissa Z-kerroin 10

Ikkunan asetukset

• Asetukset - Ikkuna 
• Z-kerroin 100
• Säteet
• Kaltevuudet
• Tekstin kerroin

Pisteen esitys pystygeometria ikkunassa

• Asetukset - Pisteen esitys
• Z (korkeus)
• A (paaluluku)
• Tunnus

2.5 Rautatien km-pisteet

Kopioi vektoritiedoston hajapisteet tiegeometrian km-pisteiksi tai Alt-näppäimen kanssa lukee tiegeometrian km-pisteet uuteen vektoritiedostoon.

• Työkalut - Aputoiminnot - Rautatien km-pisteet
• Suorita + Alt
• VR:n km-pisteet luettu omaan tiedostoon

2.6 VR:n kilometripaalutuksen kirjoittaminen Trimblen ymmärtämään muotoon

Versiosta x.x.x alkaen (testivaiheessa..)

• Käyttää kilometripaaluille Trimblen ymmärtämää perus LandXML-muotoa
• Pituusmittaraiteen VR:n paalutus
• Tiedosto - Formaatit - Kirjoita
• Määrittele LandXML 1.2 versio

HUOM! Ei kallistusten (cant) kirjoitusta.

Pintakoodit

Asetukset - Kooditiedosto

Nuotitus toiminnon  pituusleikausikkunassa ohjelma käyttää Noston puolella seuraavia pintakoodeja:

• VR:NOSTO  = Mitattu kisko nosto (kuvassa pinkki)
• VR:NOSTO_MAX = Nostoraja max (kuvassa punainen)
• VR:NOSTO_MIN = Nostoraja min (kuvassa sininen)

Siirron puolella pintakoodeja:

• VR:SIIRTO = Mitattu kisko siirto
• VR:SIIRTO_MAX = Siirtoraja

Noston- ja siirron puolella sama pintakoodi:

• VR:NUOTTI = Geometria (oletusviiva) (kuvassa musta)

Pintakoodia voi editoida viivan värin ja paksuuden osalta, jos haluaa esittää pituusleikkausikkunassa eri tavoin. Koodin tunnusta ei saa muuttaa!

Koodit

Kooditiedostossa on lisäksi seuraavat pistemäiset koodit:

• VR:JATKE = Teoreettinen jatke
• VR:VIRHE = Toleranssin ylitys 
• VR:KM = Km-piste

VR:KM tekee pituusmittaraiteelle VR:n kilometripaalulle vihreän symbolin luettaessa LandXML geometriatiedosto. Ei siis vaikutusta nuotituksen pituusleikkausikkunan näkymään.

3.2 Pituusleikkausikkunan 0-viivan korostaminen

Pituusleikkausikkunassa 0-viiva on raidegeometrian teoreettinen sijainti nosto- ja  siirtopuolella. Lisäämällä Nuotitus-toiminnosta oletusviivan, piirtyy samaan kohtaan ennen varsinaista oletusviivan sujutusta.

Rail_code.dat tiedostossa on määritelty oletuksena 0-viivan koko 0.2.

Voit halutessasi korostaa Systeemi-koodin puolelta koodia 9090 Koordinaattiakseli ja muuttamalla viivan koko.

Kuvakaappauksissa viivan koko on ollut 1.

Huomioi että 0-viiva (koordinaattiakseli) on kaikissa pituusleikkausikkunan toiminnoissa edellä annetun arvon mukainen.

4.1 Raidenuotitus

• Työkalut - Raidenuotitus
• Toiminto vaatii käytössä olevan tiegeometrian elementtilistaan!
• Ilman geometriatiedostoa herjaa Tiegeometriatiedostoa ei löydy

4.2 Raidenuotitukselle painike työkaluriville

• Asetukset - Valikkotoiminnot 
• Valitse Raidenuotituksen laskenta-kuvake (ympyröity punaisella)
• Kuvake tulee työkaluriville
• Voit määritellä ennen Valikkotoiminnon sulkemista kuvakkeen paikan työkalurivillä Ylös/Alas painikkeilla

• Pituusleikkausikkunaan voit määritellä painikkeen samoin
• Ikkuna - Pituusleikkausikkuna - Asetukset - Valikkotoiminnot

5.1 Projekti, Raide ja Mitattu

Projekti

• Elementtilistan aktiivinen raidegeometria (tiegeometria .tg.xml)
• Mikäli vektoritiedosto (mittaustiedosto) on valittu aktiiviseksi elementtilistassa, valitsee raidenuotitus-toiminto elementtilistan alimmaisen raidegeometrian projektiksi
• Vaihtaessa aktiivista geometriatiedostoa elementtilistassa, tulee raidenuotitus-toiminto sulkea ja avata uudelleen, jolloin laskettava geometria päivittyy

Raide

• Sama kuin geometria, voi olla vain yksi raide laskennassa

Mitattu

• Alasvetovalikossa näkyy kaikki vektoritiedostot (mittaustiedostot)
• Valitaan haluttu mittaustiedosto laskettavaa raidetta varten
• Oletuksena alasvetovalikon ensimmäinen tiedosto on elementtilistan alimmainen

5.2 Tiedot

• Näyttää elementtilistan aktiivisen geometriatiedoston pituuden
• Paaluluku on laskennallinen, ei VR-paalu
• Raidetta vaihtaessa tulee raidenuotitus-toiminto sulkea ja avata, jolloin raide päivittyy projektiin

5.3 Pisteen sijainti

• Voidaan laskea yksittäisen pisteen sijaintitiedot suhteessa geometriaan (VR) Km+m, sivumitta, korkeusero ja paalu
• Valitsemalla yksittäisen pisteen näyttää Pisteen sijainti -kentissä pisteen tiedot
• Kuvassa on laskettu sähköratapylvään sijainti 1.-raiteeseen nähden
• Laskettava raide on ruskealla

5.4 Laske XYZ

• Laskee yksittäiselle pisteelle XYZ-koordinaatit kenttiin annettujen tietojen mukaan (kilometrilukema, sivumitta ja korkeusero). Pisteen paikka näytetään ruudussa
• Jos haluat tallentaa lasketun pisteen, avaa Lisää kohteita-toiminto tai Editoi piste - Uusi. Kun uusi piste on laskettu, sen koordinaatit lähetetään myös tähän toimintoon ja voit tallentaa pisteen
• Pisteen editoinnissa voit antaa pisteelle halutut T1-T4 kentät ja ominaisuustietoja ennen pisteen tallentamista
• Tallentaa pisteen aktiiviseen vektoritiedostoon elementtilistassa

5.5 Laske tiedostosta

• Laskee aktiivisen vektorotiedoston pisteille XYZ-koordinaatit, kun kilometrilukema, sivumitta ja korkeusero on annettu pisteen ominaisuustietoina. Kilometrilukema annetaan VR:KM - ominaisuudessa ja siinä tulee olla kaksoispiste kilometrilukeman jälkeen (esim. 105:942.450). Sivumitta annetaan CRD_B -ominaisuudessa ja korkeusero DZ - ominaisuudessa.
• HUOM! Ohjelmaversioon 6.6.4.5 asti korkeusero on määritelty ominaisuutena LINE_DZ

• Liitteenä on ohje toiminnon käytöstä ja esimerkkiaineisto
• Esimerkkiaineistossa on seuraavat tiedostot:
  • Excel_VR-kilometrit_Laske tiedostosta.ini
  • Llh-Pko 193-226.xml
  • Nousupaikat.xlsx

5.6 Tallenna 

• Tallentaa aktiivisen geometrian vektoritiedostona elementtilistaan 
• X,Y ei korkeutta! 
• Pisteväli määritellään erikoisasetusten kautta Shift+Ohje ja Piirtoväli
• Raidenuotitus-toiminto tulee sulke ja avata uudelleen, jolloin pistevälin valinta tulee voimaan

• Tallentaa pituusmittaraiteen paalun ominaisuutena KM
• Pisteen esityksessä KM ominaisuutena tai *

5.7 Linjalaskenta 

• Laskee raiteen keskilinjalle koordinaatit määrättyä paaluväliä käyttäen
• Korkeus on pystygeometrian mukainen
• Tulostiedosto Rail.txt.

Tarke

• Laskettu mitatun tiedoston R1_83+700-85+700.gt tarke suhteessa geometriatiedostoon XX ratapihan raiteisto_1.tg.xml
• Mittaustiedosto on mitattu kiskon kulkupinnasta ja tähyskorkeus huomioitu raiteen kiskotyypin mukaan. Korkeutta voidaan verrata raiteen pystygeometriaan
• Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille
• Huom! CRD_B=0.774 etäisyys raiteen keskilinjaan ja DY=0.012 etäisyys raiteen lähemmän kiskon kulkupintaan

HUOM!

• Raideleveys on 1.524!
• Raiteen keskilinjasta on 0.762 kiskon kulkupintaan
• Esimerkissä on sijainti suhteessa keskilinjaan CRD_B=0.774 ja tarke lähemmän kiskon kulkupintaan DY=0.012

• Tarkkeet esitetään ruudussa DY, DZ ja DDIR arvojen avulla tarkemittaustoimintoa käyttäen. 

5.10 Vertailu

Vertailu keskilinjaan

• Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin suhteessa raiteen (aktiivinen raidegeometria) keskilinjaan nähden ja kirjoittaa tulostiedoston VR.txt
• Km-luku, sivumitta ja korkeusero
• Korkeusero on suhteessa raiteen pystygeometrian korkeusviivaan

Vertaa kiskon selkään (Alt+Vertailu)

• Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin suhteessa raiteen (aktiivinen raidegeometria) lähemmän kiskon teoreettiseen kulkupintaan nähden ja kirjoittaa tulostiedoston VR.txt
• Korkeusero on suhteessa raiteen pystygeometrian korkeusviivaan
• Raiteen keskilinjan ja kiskon kulkupinnan teoreettinen etäisyys on 0.762 metriä

5.11 Kentät

• Laskentatulosten muotoiluun liittyvät astukset Vertailu-toiminnossa

Siirto

Nuotituksen pituusleikkausikkunan asetukset ohjelma muistaa ja asetukset ei vaikuta ohjelman muihin pituusleikkausikkunan toimintoihin. Asetukset on hyvä määritellä nuotitusta varten toimivaksi. Z-kerrointa kasvattamalla saadaan virheitä korostettua!

Ikkunan asetukset

• Asetukset - Ikkuna
• Z-kerroin Pystymittakaavan kerroin suhteessa vaakamittakaavaan
• Korostaa virheitä, sopiva arvo on >150.. kokeiltavissa
• Akselien väli
  • Voidaan pakottaa haluttuun arvoon tai ilman ruksia vaihtelee ikkunan koon mukaan
  • Vaaka-akseli 20
  • Pystyakselin väli kannattaa olla 0.01

Ikkunan pisteen esitys

• Asetukset - Pisteen esitys
• COMMENT Kartoittaessa tallennetut kommentit näkyviin mittaustiedostoon
• Z näyttää mitatun pisteen eron 0-viivaan (ei oletusviivaan)
• A näyttää mitatun pisteen laskennallisen paalun, valittuna Viivapisteet
• Iso risti näyttää mitatun pisteen

Kuvassa mitattu kisko (ruskea) ja oletusviiva (musta) on lisätty painikkeella Oletusviiva. Pituusleikkausikkunan 0-viiva on molemmissa siirto- ja nosto ikkunoissa suunniteltu (teoreettinen) geometria). Ohjelma lisää oletusviivan koko mittaustiedoston matkalle geometrian suunniteltuun sijaintiin. Lisäämällä oletusviivan myös Nosto-ikkunaan voit laskettaa ns. raakanuotin missä siirto- ja nostoarvot on laskettu teoreettiseen geometriaan nähden.

Toleranssi Siirto max

• Kuvassa on arvo 40mm = etäisyys mitattuun kiskoon molemmin puolin
• Oletusviiva on vihreiden (siirtoraja) sisäpuolella, nuottiin ei tule yli 40mm sivusiirtoja
• Mikäli oletusviiva ylittää annetun toleranssin, piirtyy punainen symboli, Toleranssin ylitys

Näytä Elementit

• Näyttää geometrian elementtien muutoskohdat sekä siirtymäkaaren alku tai loppu (SA/QA, SL/QL)
• Vaihteen etu- ja takajatkos todellinen, geometrian mukainen maastossa oleva paikka. Katso kohta 2.3 Geometrian elementtien nimet näytölle
• Matikkapiste esitetään vaihteen jatkosten välissä nimellä S

Oletusviiva voidaan lisätä suoraan pituusleikkausikkunaan siirto- ja nostopuolelle halutulle paaluvälille. Oletusviivan alku- ja loppupiste on tällöin kiskon mitattu piste. Siirto- ja nostoarvo on näillä pisteillä (paaluilla) 0 nuotissa.

Oletusviiva lisätään nuotitus-dialogin valintana Vapaa+Ctrl (sama toiminto myös valintana Lisää, siirrä) ja näyttämällä mitatun kiskon pistettä, mistä nuotitus halutaan aloittaa. Toiminto tarttuu lähimpään pisteeseen näytettäessä hiirellä. Mitatun tiedoston piste on oletusviivan alkupiste. 

Nuotitus-dialogin hiiren toimintatilan voi vaihtaa nopeimmin pallukan ollessa kohdassa vapaa ja pitämällä suluissa näkyvän näpäimen painettuna, kun klikkaat hiirellä.

Nuotitus-dialogissa lukee  Status = Näytä loppupiste , voidaan näyttää hiirellä oletusviivan haluttu loppupiste.

Ohjelma lisää oletusviivan valittujen pisteiden väliin. 

Samalla lailla myös Nosto-puolen pituusleikkausikkunaan samalle paaluvälille.

Pituusleikkaus-ikkunan 0-viiva on kuvassa suunniteltu (teoreettinen) geometria. Nuottiin tulevat siirtoarvot on mitatun kiskon etäisyys oletusviivaan.

Oletusviivaa voi siirtää hiiren toiminnoila Lisää, siirrä  esim. pakkopisteiden kohdalla niin että oletusviiva viedään kiinni mitattuun kiskon pisteeseen, jolloin siirtoarvo on 0.

Hiiren toiminnoilla Poista viiva voi poistaa koko oletusviivan tai Poista piste yksittäisen taitteen oletusviivasta.

Nosto

Samaan tapaan  Nosto-puolella voidaan Oletusviiva asettaa oletuksena koko mittaustiedoston matkalle geometrian teoreettiseen asemaan tai lisätä halutulle paaluvälille samoin kuin Siirto-ikkunassa.

Toleranssi  Nosto min ja Nosto max

• Kuvassa on arvo 20mm Nosto min ja 50mm Nosto max
• Sininen (Nosto min) on 20mm mitatun kiskon yläpuolella
• Punainen (Nosto max) on 50mm mitatun kiskon yläpuolella
• Oletusviiva pidetään viivojen sisällä, nostot on nuotissa 20-50mm
• Mikäli oletusviiva ylittää annetun toleranssin, piirtyy punainen symboli, Toleranssin ylitys

Nuotin nosto-arvot on mitatun kiskon ero oletusviivaan!

Teoreettinen jatke voidaan asettaa noston puolella. 

• Asetuksissa voidaan määritellä jatkeen pituus käytettävän tukemiskoneen mukaan
• Samoin jatkeen askel-väli

6.2 Nuotitus tulostiedosto

Laskee nuotituksen siirto- ja nostoarvot ja tallentaa tuloksen tekstitiedostoon, joka tallennetaan Nuotitus.txt -nimellä käyttäjähakemistoon. Tiedosto näytetään ruudussa tekstieditorissa.

Nuotitus.txt -tulostiedoston otsaketietoihin voidaan hakea haluttuja tietoja projektiasetuksista ja geometrian laskennasta käyttämällä Nuotitus.hdr -tiedostoa. Tarkemmin kohdassa 6.5 Nuotitus.hdr

Nuotituksen tulostiedostoon voidaan vaikuttaa seuraavilla Nuotitus-dialogin valinnalla:

• Käänteinen = Ilman valintaa laskee nuotituksen normaalisti kasvavaan paalulukuun.

Valittuna kirjoittaa käänteisenä laskevaan paalulukuun. Nuotissa siirron suunta ja johtokisko muuttuu. Vaikuttaa myös TKK-listaukseen.

• Näytä KM = Näyttää VR:n kilometrin pituusmittaraiteella nuotissa. Ilman valintaa pituusmittaraide laskennallisella paaluluvulla. Sivuraiteella aina laskennallinen paaluluku. Vaikuttaa myös TKK-listaukseen.

• Kaikki muutoskohdat = *Katso allaoleva kuvaus! Toiminto lisätty versionumeroon 2023

• Tuentasuunta = Voidaan kirjoittaa kenttään haluttu tieto, mikä esitetään tulostiedoston otsaketiedoissa. Alasvetovalikossa säilyy kirjaukset. Toiminnolla ei ole vaikutusta nuotin laskentaan, ainoastaan informaatio otsakkeessa. Vaatii Nuotitus.hdr -tiedoston käytön.

Nuotituksen tulostiedostoon kirjoitetaan geometrian elementtien muutoskohtien alku- ja loppupaaluille seuraavat arvot, mikäli ne on määritelty geometriatiedostossa.  

Ohjelma tunnistaa kiskon kulkupinnan tai raiteen keskilinjan kohdalta mitatun pisteen vaakageometrian elementtien (yhteen lasketun pituuden) paaluluvun suhteen +-20cm tarkkuudella ja antaa tulostiedostoon kyseisen elementin geometrian mukaisen paaluluvun ja parametrit. 

Mikäli maastossa mitattu esim. siirtymäkaaren alku SA on yli +-20cm paaluluvultaan eri paikassa, ohjelma ei määrittele geometrian paaluluvun mukaan ja ei lisää alkavan elementin parametrejä!

• Elementin nimi = vaakageometrian elementin nimi (name)
• SA= Siirtymäkaaren alku (spiral, spiType=clothoid)  
  • R = Kaarisäde
  • L = Elementin pituus
  • H = Kallistus
• QA= Helmertin siirtymäkaari (spiral, spiType=biquadraticParabola)
  • R = Kaarisäde
  • L = Elementin pituus
  • H = Kallistus
• SL= Siirtymäkaaren loppu (spiral, spiType=clothoid) 
  • R = Kaarisäde 
  • H = Kallistus
• QL = Helmert. siirtymäk. loppu (spiral, spiType=biquadraticParabola)
  • R = Kaarisäde
  • H = Kallistus

Mikäli SL/QL on ENNEN ympyrän kaarta, ei anneta pituutta. L=Elementin pituus on aina alkavan elementin pituus!! Ympyrän kaaren jälkeiselle SL/QL-paalulle annetaan siirtymäkaaren pituus.

• K  = Ympyrän kaari
  • R = Kaarisäde
  • H = Kallistus
• S = Suora
  • H=? (Versiossa 6.7.2 kirjoittaa kallistuksen, ei huomioida)

Mikäli siirtymäkaaren/kaaren elementin arvo H=?, ei geometriassa ole määritelty kallistusta kyseiselle elementille, jolloin ohjelma antaa arvoksi ?-merkin.

Viereisessä kuvassa paaluvälillä 1446.331 - 2857.910 ei ole määritelty kallistusarvoja (Cantstation).

Kaikki muutoskohdat

• Toiminto lisätty versioon 2023 (4.10.2022)

Oletuksena, eli ilman valintaa Kaikki muutoskohdat ohjelma lisää mitatulle pisteelle nuotin tulostiedostoon vaakageometrian muutoskohdalle pari kuvaa alempana olevan ohjeen (*arvot tulostiedostossa) mukaisesti elementin nimen, säteen, pituuden ja kallistuksen.

Ohjelma käsittelee nämä vaakageometrian elementtien muutoskohdat niin että mitatun pisteen tulee olla +-20cm etäisyydellä geometrian todellisesta paaluluvusta. Mikäli mitattu piste on kauempana, ohjelma ei lisää nuotituksen tulostiedostoon elementin muutoskohtaa.

Piste voi olla mitattu kiskon kulkupinnan tai raiteen keskilinjan kohdalta.

Valittuna ruksilla Kaikki muutoskohdat lisää nuotin tulostiedostoon vaakageometrian muutoskohdat geometriatiedoston mukaisesti (*arvot tulostiedostossa ohje). Tulostiedostosta jätetään Siirto, Nosto ja johtokisko tyhjäksi. Ver-tiedostoon ei lisätä tällä asetuksella mitään.

Kuvassa on luettu pituusmittaraide ilman VR:n kilometrejä. Mittaustiedostostosta on poistettu esimerkin takia kaikki geometrian muutoskohdat pois (ei pisteitä +-20cm etäisyydellä muutoskohdan paalusta). Nuotti on laskettu oletusviivaan.

Vasemmassa kuvassa nuotitus on tehty ilman asetusta Kaikki muutoskohdat, jolloin geometrian muutoskohtia ei ole nuotituksen tulostiedostossa.

Oikeanpuoleisessa kuvassa asetettu ruksi Kaikki muutoskohdat, ohjelma lisää tulostiedostoon automaattisesti kaikki vaakageometrian muutoskohdat. Huomaa, että Siirto, Nosto ja johtokisko ovat tyhjiä.

Voit testailla geometrian muutoskohtien lisäämistä nuotituksen tulostiedostoon esimerkkitiedostoilla. Pituusmittaraide on luettu ilman VR:n kilometrejä, jolloin geometriatiedoston vaakageometrian muutoskohdat on helposti verrattavissa.

Kuvassa on esitetty  vaakageometrian elementit nuotin tulostiedostossa ja samat kohdat LandXML-tiedostossa.

• Alempana (*arvot tulostiedostossa) kuvattu elementit ja niihin liittyvät määreet
• Kallistukset luetaan Cant osasta
• H= Kallistus (nuotissa esitetään millimetreinä)

Image Added

(*arvot tulostiedostossa) Nuotituksen tulostiedostoon kirjoitetaan geometrian elementtien muutoskohtien alku- ja loppupaaluille seuraavat arvot, mikäli ne on määritelty geometriatiedostossa.  

• Elementin nimi = vaakageometrian elementin nimi (name)
• SA= Siirtymäkaaren alku (spiral, spiType=clothoid)  
  • R = Kaarisäde
  • L = Elementin pituus
  • H = Kallistus
• QA= Helmertin siirtymäkaari (spiral, spiType=biquadraticParabola)
  • R = Kaarisäde
  • L = Elementin pituus
  • H = Kallistus
• SL= Siirtymäkaaren loppu (spiral, spiType=clothoid) 
  • R = Kaarisäde 
  • H = Kallistus
• QL = Helmert. siirtymäk. loppu (spiral, spiType=biquadraticParabola)
  • R = Kaarisäde
  • H = Kallistus

Mikäli SL/QL on ENNEN ympyrän kaarta, ei anneta pituutta. L=Elementin pituus on aina alkavan elementin pituus!! Ympyrän kaaren jälkeiselle SL/QL-paalulle annetaan siirtymäkaaren pituus.

• K  = Ympyrän kaari
  • R = Kaarisäde
  • H = Kallistus
• S = Suora
  • H=? (Versiossa 6.7.2 kirjoittaa kallistuksen, ei huomioida)

Mikäli siirtymäkaaren/kaaren elementin arvo H=?, ei geometriassa ole määritelty kallistusta kyseiselle elementille, jolloin ohjelma antaa arvoksi ?-merkin.

Viereisessä kuvassa paaluvälillä 1446.331 - 2857.910 ei ole määritelty kallistusarvoja (Cantstation).

Excel-muotoon tallennus

Nuotituksen tuloslistaus voidaan tallettaa myös excel-tiedostoon. 

• Tee ensin kirjoitusmuunnin Excel Rail ja määrittele Mallinetiedoston polku
• Tiedosto - Formaatit - Kirjoita ja kopioi Excel, nimeä Excel Rail
• Määrittele Mallinetiedoston sijainti
• Shift+Nuotitus avaa nuotituksen listauksen excel-tiedostona
• Excel-tiedoston sisältöä voi muokata makroilla
• Esimerkkinä excel-pohja liitteenä (excel rail_ 3D-Win.xlsx)

HUOM! Versiosta 2024 alkaen makro #coordlist  ei toimi. Esimerkkitiedostoon korjattu, käytetään #DATAFILE makroa.

6.3 Kirjoita TKK (tukemiskone)

• Kirjoittaa nuotituksen siirtoarvot tukemiskoneen käyttämään ver-tiedostomuotoon. Tiedoston nimi ja hakemisto mihin tallennetaan kysytään käyttäjältä. Oletuksena raiteen nimi ja sama hakemisto, josta raiteen kartoitustustieto on luettu. Tiedosto näytetään ruudussa.

• Tiedostossa on paaluluku, sivusiirto (-etumerkki vasemmalle), nosto, pistenumero T4 mittaustiedostosta

Pituusmittaraiteen voi myös kirjoittaa laskennallisella paalulla. Nuotitus-dialogista poistaa valinnan Näytä KM

Versiossa 6.7.2 (11.10.2021) on lisätty kirjoitus Matisan ymmärtämään ver-tiedostomuotoon.

Image Added

• Otsikkotiedosto, paalut metreinä (yhdellä desimaalilla), siirtoarvot metreinä. Viimeinen sarake (Mittaustiedoston T4) kirjoitetaan pistenumerosta 0 alkaen.

Image Added

6.4 Kaarilistaus

Kaarilistaus:

• Kirjoittaa listauksen raidegeometrian kaarielementeistä ja näyttää sen tekstitiedostona. 
• SA, SL, QA, GL
• Tulostiedostossa paaluluku, säde, pituus ja kallistus
• Huom! Pituus on aina alkavan elementin pituus!

Shift+Kaarilistaus: 

• Listaa raidegeometrian kaikki elementit (eikä vain kaaria) ja lisää rivin alkuun elementin nimen

Pituusmittaraiteen kaari- tai elementtilistauksen voi kirjoittaa myös laskennallisella paalulla. Nuotitus-dialogista poistaa valinnan Näytä KM.

Versiossa 6.8.1 alkaen lisätty Säde yhdellä desimaalilla ja Pituus kolmella desimaalilla.

Image Added

6.5 Nuotitus.hdr

• Ohjelman Käyttäjähakemistoon [home]\3D-System\3D-Win\ kopioitava tiedosto
• Nuotin tulostiedoston otsaketietojen määrittely
• Projektiasetuksista voidaan hakea #Makroilla haluttuja tietoja
• Nuotitus.hdr-tiedostostossa on kuvattu alapuolella olevilla lisätiedolla mistä tieto haetaan

// Projektin tiedoista

// Suoraan laskennasta

// Syötetään itse

Tuentasuunta kirjoitetaan käyttäjän toimesta sille varattuun kenttään Nuotitus-dialogiin. 

Pituusmittaraide kirjoitetaan suoraan tulostiedostoon.

Kuvassa on esimerkki nuotitus.hdr ja projektiasetukset, joista näkee mitä tietoja esimerkkiaineistossa on haluttu tuoda nuotitus.txt tulostiedostoon.

Projektiasetuksista laajempi ohje, mistä näkee käytettävät projektimakrot:

http://www.3d-system.net/help/65/fin/file/project_sett.htm

6.6 Nuotituksen pituusleikkauksen tallentaminen ja uudelleen lukeminen

Pituusleikkausikkunassa tehty nuotitus voidaan tallentaa .pi-tiedostona ja lukea tarvittaessa myöhemmin takaisin. Oletusviivan asemointi säilyy, jolloin nuotitusta voidaan jatkaa tai jälkikäteen tarkastella.

Nuotituksen pituusleikkausikkunan tallentaminen

• Sulje nuotitus-dialogi!
• Tallenna pituusleikkausikkuna (Pituusleikkausikkunasta)
  • Tiedosto - Tallenna - Nimellä
• Voit nimetä .pi-tiedoston esim. raiteen tunnuksella
• Tiedostoon tallentuu oletusviivat sekä mittaustiedosto

Nuotituksen pituusleikkausikkunan lukeminen

• Lue pääikkunaan nuotituksessa käytetty geometria
• ÄLÄ LUE RAITEEN MITTAUSTIEDOSTOA!
  • Tallentuu .pi-tiedostoon 
• Avaa Raidenuotitus
• Avaa Nuotitus tyhjään ikkunaaan ilman mittaustiedostoa
  • Ohjelma kysyy ja varmistaa asian
• Pituusleikkausikkunassa näkyy kyseisen geometriatiedoston  pystygeometria
• Avaa tallennettu .pi-tidosto Tiedosto - avaa (Pituusleikkausikkunasta)
• Tämän jälkeen avaa Raidenuotitus-toiminto pituusleikkausikkunasta. 
• Työkalut - Raidenuotitus tai työkalurivin pikakuvakkeesta, mikäli olet sen määritellyt valmiiksi.
• Olet avannut Raidenuotituksen, pituusleikkausikkunassa on kyseinen nuotitus oletusviivoineen  ja mitattu kisko.