Sivun luettavuuden takia aseta sivu koko näytön tilaan.  Painike löytyy sivun oikeasta yläkulmasta.

Sivulla käydään läpi 3D-Win version 6.7 Raidenuotitus-toiminnon ominaisuuksia ja LandXML-raidegeometrian käsittelyyn liittyviä toimintoja.

Alkuun on myös kerätty Väyläviraston raiteen tukemisen ja kunnossapidon ohjeistuksia.

                                                                                                           

               



Raiteen tukemisen ja kunnossapidon ohjeistuksia

Tukemistyön suunnittelu ja toteuttaminen (Väyläviraston ohjeita 20/2019)

https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2019-20_tukemistyon_suunnittelu_web.pdf

Raidegeometrian kunnossapito tukemalla ja tukemiskalusto Suomen rataverkolla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 2015)

https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2015-23_raidegeometrian_kunnossapito_web.pdf

Rautatieohjeet (Väylävirasto)

https://julkaisut.vayla.fi/pdf7/rautatieohjeet_web.pdf

RATO (Liikenneviraston ohjeita 3/2010 ja 22/2012)

Radan geometria 

https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lo_2010-03_rato_2_radan_geometria_web.pdf

Vaihteet

https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lo_2012-22_rato_4_web.pdf

Raidegeometrian suunnittelu (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 2011)

https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-22_raidegeometrian_suunnittelu_web.pdf


Vaihteen tukeminen Väylä


Raidegeometriasta huomioitavia asioita Suomen rataverkolla..

  • Vaakageometria kulkee raiteen keskilinjassa.
  • Pystygeometriassa korkeusviiva (Kv) on aina alemman kiskon mukaan (kaarteessa)
  • Korkeusviiva (Kv) on määritelty aluslevyn alapintaan. EI KISKON SELKÄÄN!!
  • Raideleveys on Suomen rataverkolla 1524mm (kiskojen kulkupintojen välinen ero)
  • Raiteen keskilinjan ja kiskon kulkupinnan välinen etäisyys on 762mm

3D-Winin Raidenuotituksen laskennasta..

  • Mittaukset on suoritettu maastossa raiteen keskilinjasta tai kiskon kulkupinnasta, siirtyämäkaarissa  ja kaarissa alemmasta kiskosta.
  • Huomioitu kiskotyypin ja aluslevyn korkeus mitattaessa tähyskorkeudessa, jolloin mittaustuloksen z-arvo on todellinen korkeusviivan asemaan nähden.
  • Mittaustiedostossa voidaan esittää joko raiteen keskilinja tai kiskon kulkupinta. Käytettäessä mittauksessa keskilinjan mittaukseen soveltuvaa sapluunaa tulee varmistaa että korkeuden määrittely on oikein!
  • Nuotitustoiminnon laskenta perustuu siihen, että ohjelma huomioi 762mm etäisyyden kiskon kulkupintaan ja laskee siten siirtoarvot suhteessa raiteen keskilinjaan.
  • Mitattua kiskon kulkupintaa ei tarvitse siirtää keskilinjan suuntaan 762mm, vaan ohjelma huomioi tämän.


RATO 2 raideväli, kallistus ja kiskokorkeudet

Raiteen korkeusviiva ja keskilinja kallistetussa raiteessa. (Liikennevirasto, RATO osa 2, radan geometria)    

             

       Raiteen kallistus. (Liikennevirasto, RATO osa 2, radan geometria)  

     

       Raideleveys. (Liikennevirasto, RATO osa 2, radan geometria)

     


Kiskokorkeudet (Liikennevirasto, Raidegeometrian kunnossapito. Liite 2)

     Radan korkeusviiva betoni- ja puupölkkyraiteessa (Liikennevirasto, RATO osa 2, radan geometria)   

   


   



Sisällysluettelo

Raidenuotituksen toimintojen kannalta seuraavat asetukset on hyvä määritellä ensimmäisenä.

Erityisesti raidenuotituksen koodit, rail_code.dat tulee ottaa käyttöön.


  • Asetukset
    • LandXML raidegeometrian luku
      • 1.1 Muuntimen asetukset GT-matematiikka ja näytä varoitukset
    • Raidenuotituksen koodit
      • 3. Raidenuotituksen koodit
    • Raidenuotitus toiminnolle pikakuvake
      • 4.2 Raidenuotitukselle painike työkaluriville
    • Nuotituksen pituusleikkausikkunan asetukset
      • 6.1 Nuotittaminen



Esimerkkitiedostot

Liitteenä olevia tiedostoja on käytetty sivua tehdessä esimerkkiaineistona.

Voit kokeilla toimintoja samoilla tiedostoilla ja verrata toiminnon tuloksia ohjeiden kuviin.

  File Modified
XML File Karjaa rtp 2014 siirtotiedosto.XML Mar 11, 2021 by Petri Kaihia
XML File XX ratapihan raiteisto_1.tg.XML Mar 11, 2021 by Petri Kaihia
File R1_83+700 - 85+700.GT Mar 11, 2021 by Petri Kaihia
File R2_83+700 - 85+700.GT Mar 11, 2021 by Petri Kaihia
Text File Karjaa rtp 2014 pääpistelista.TXT Mar 11, 2021 by Petri Kaihia



1. LandXML raidegeometrian luku 


1.1 Muuntimen asetukset GT-matematiikka ja näytä varoitukset

  • Tiedosto - Formaatit - Tiegeometria
    • Kopio LandXML muuntimesta
    • Nimeä esim. LandXML_IM_Raidegeometria
  • Asetukset Näytä varoitukset ja GT-matematiikka
  • Muut  ja Versio Inframodel 4.0.4

     



1.2 Avaa LandXML 

  • Tiedosto - Avaa LandXML
  • Voidaan avata XML-siirtotiedosto, missä on useita eri raiteita samassa tiedostossa
  • Valitaan haluttu raide
  • Ohjelma varmistaa vielä millä muuntimella tiedosto luetaan
  • LandXml_IM_Raidegeometria


Huom! Lukiessasi geometrian Tiedosto - Avaa LandXML  toiminto ei näytä varoituksia, mikäli geometriassa on esimerkiksi puutteellinen pystygeometria. 


     


1.3 Tiegeometria

  • Tiedosto - Formaatit - Tiegeometria

  • Voidaan lukea vain yksi raide kerrallaan
  • XML-tiedosto saa sisältää vain yhden raidegeometrian
  • Lukee siirtotiedostosta vain ensimmäisen raidegeometrian
  • Ei varoita käyttäjää, mikäli XML-tiedostossa  on useampi geometria!!!
  • Muuntimena käytetään määriteltyä LandXml_IM_Raidegeometria


Huom! Lukiessasi yksittäisen raiteen geometrian toiminnolla Tiedosto - Formaatit -Tiegeometria toiminto näyttää varoitukset.




1.4 LandXml käsittely

  • Tiedosto - Formaatit - LandXml käsittely
  • Toiminto purkaa LandXml-tiedoston erillisiin osiin
  • Jokaisesta raidegeometriasta syntyy oma tiedosto
  • Yksittäinen raide voidaan lukea Tiedosto- Formaatit - Tiegeometria muuntimella


Laajempi ohje LandXML käsittelystä :

http://www.3d-system.net/help/65/fin/conv/landxml_content.htm




     


1.5 GT-matematiikka

Asetus käsittelee vaakageometrian  elementit erillisenä. Ohjelma lukee geometrian jokaisen elementin, suora, klotoidi ja kaari omana elementtinään mikäli elementtien päät eivät tangeraa. Geometriaa ei voi editoida GT-matematiikka asetuksen ollessa päällä.

4. asteen siirtymäkaaria omaavaa geometriaa ei voi ilman asetusta lukea.


  • Vihreällä luettu geometria GT-matematiikka täppä päällä
  • Punaisella luettu geometria ilman GT-matematiikkaa
  • Punaisen geometrian kaariarvot (säde) muuttuu riippuen tangeerauksen virheen suuruudesta


 

   


2. LandXML raidegeometria

Raidegeometrian tulee olla vakioitua, standardin mukaista. 

Inframodel 4.0.3 ja 4.0.4 

https://buildingsmart.fi/infra/inframodel/inframodel3/index.html (Inframodel 4.0.3)

https://buildingsmart.fi/infra/inframodel/index.html (Inframodel 4.0.4)



  • Metatieto/nimiö/koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä
  • Metrinen mittayksikkö
  • Vaakageometria
  • Vaihteet (etujatko, matikkapiste, takajatko)
  • Kallistukset
  • Pystygeometria 
  • Pituusmittaraiteen VR:n paalutus

2.1 Elementtilistaus aktiivisesta geometriatiedostosta

  • Tiedosto - Formaatit - Kirjoita - Vr
  • Elementtilistaus kasvavaan paalulukuun nähden
  • Kallistus mukana
  • Helpottaa elementtien parametrien (paalu, pituus, kaariarvo, kallistus) todentamista

     


2.2 Tiedoston yhteenveto

  • Tiedosto - Elementit - Yhteenveto
  • Selkeä yhteenveto, Otsaketiedot, Ominaisuustiedot, vaaka- ja pystygeometrian elementeistä tietoa


     


2.3 Geometrian elementtien nimet näytölle

  • Geometrian elementtien muutoskohdat saa näkyviin pisteen esityksessä antamalla ominaisuuden NAME


  • LandXML-tiedostossa  esitetään geometriaa elementti kerrallaan
  • Vaihteen etu- ja takajatkon paikka on kuitenkin pistemäinen, eikä elementti jolla on alku- ja loppupiste
  • Vaihde on esitetty kahtena elementtinä. Ensinmmäinen etujatkolta matikkapisteeseen, toinen matikkapisteeltä takajatkolle
  • Elementit ovat paremminkin etuosa ja takaosa
  • Vaihteen jälkimmäisen elementin loppupiste on takajatkon paikka maastossa
  • Vaihde voi olla myös paalulukuun nähden "väärinpäin" eli takajatko ensin, sitten etujatko












  • Kuvassa on esitetty vaihde-elementin maastossa olevat, todelliset jatkosten  paikat




  • Vaihteen V008 etujatkon, matikkapisteen ja takajatkon paikka koordinaatteina, laskennalisen paaluluvun mukaan ja näiden pistemäisten kohteiden etäisyydet (pituudet)
  • Tässä tapauksessa vaihde on "väärinpäin" paalulukuun nähden eli vaihteen takajatko on ensin
  • V008 elementin pituus 59.700



  • Pääpistelistauksessa V008 jatkojen ja matikkapisteen paalut, koordinaatit
  • V008 elementin pituus 59.700



2.4 Pystygeometrian tarkastelu

  • Tiegeometria - Pystygeometria
  • Aukeaa pituusleikkausikkuna
  • Oletuksena ikkunan asetuksissa Z-kerroin 10



Ikkunan asetukset

  • Asetukset - Ikkuna 
  • Z-kerroin 100
  • Säteet
  • Kaltevuudet
  • Tekstin kerroin

    


Pisteen esitys pystygeometria ikkunassa

  • Asetukset - Pisteen esitys
  • Z (korkeus)
  • A (paaluluku)
  • Tunnus

     


Pystegeometrian taitteet, kaltevuusjaksot, pyöristyssäteet

  • Pääpistelistauksen pystygeometrian korkeusryhmän taitteet



2.5 Rautatien km-pisteet


Kopioi vektoritiedoston hajapisteet tiegeometrian km-pisteiksi tai Alt-näppäimen kanssa lukee tiegeometrian km-pisteet uuteen vektoritiedostoon.

  • Työkalut - Aputoiminnot - Rautatien km-pisteet
  • Suorita + Alt
  • VR:n km-pisteet luettu omaan tiedostoon




2.6 VR:n kilometripaalutuksen kirjoittaminen Trimblen ymmärtämään muotoon

Versiosta 6.7.1 alkaen

  • Käyttää kilometripaaluille Trimblen ymmärtämää perus LandXML-muotoa
  • Pituusmittaraiteen VR:n paalutus
  • Tiedosto - Formaatit - Kirjoita
  • Määrittele LandXML 1.2 versio

HUOM! Ei kallistusten (cant) kirjoitusta.





3. Raidenuotituksen koodit


3.1 Kooditiedosto rail_code.dat

Raidenuotitus-toiminto käyttää nuotituksen pituusleikkausikkunassa ohjelman käytön kannalta välttämättömiä pintatunnuksia ja koodeja, jotka tulee olla määritelty käytössä olevaan kooditiedostoon.

3D-Win 6.7 ohjelmaversion asennuksen yhteydessä käyttäjähakemistoon [home]\3D-System\3D-Win\ asentuu rail_code.dat kooditiedosto. Tässä tiedostossa on määritelty tarvittavat pintatunnukset ja koodit tietyin ominaisuuksin esimerkin omaisesti. 

Käyttäjä voi muokata määrättyjen koodien ominaisuuksia haluamallaan tavalla. Alapuolella liitteenä löytyy myös sama rail_code.dat kooditiedosto.




Pintakoodit

Asetukset - Kooditiedosto

Nuotitus toiminnon  pituusleikausikkunassa ohjelma käyttää Noston puolella seuraavia pintakoodeja:

  • VR:NOSTO  = Mitattu kisko nosto (kuvassa pinkki)
  • VR:NOSTO_MAX = Nostoraja max (kuvassa punainen)
  • VR:NOSTO_MIN = Nostoraja min (kuvassa sininen)

Siirron puolella pintakoodeja:

  • VR:SIIRTO = Mitattu kisko siirto
  • VR:SIIRTO_MAX = Siirtoraja

Noston- ja siirron puolella sama pintakoodi:

  • VR:NUOTTI = Geometria (oletusviiva) (kuvassa musta)

Pintakoodia voi editoida viivan värin ja paksuuden osalta, jos haluaa esittää pituusleikkausikkunassa eri tavoin. Koodin tunnusta ei saa muuttaa!


Koodit

Kooditiedostossa on lisäksi seuraavat pistemäiset koodit:

  • VR:JATKE = Teoreettinen jatke
  • VR:VIRHE = Toleranssin ylitys 
  • VR:KM = Km-piste

VR:KM tekee pituusmittaraiteelle VR:n kilometripaalulle vihreän symbolin luettaessa LandXML geometriatiedosto. Ei siis vaikutusta nuotituksen pituusleikkausikkunan näkymään.




3.2 Pituusleikkausikkunan 0-viivan korostaminen


Pituusleikkausikkunassa 0-viiva on raidegeometrian teoreettinen sijainti nosto- ja  siirtopuolella. Lisäämällä Nuotitus-toiminnosta oletusviivan, piirtyy samaan kohtaan ennen varsinaista oletusviivan sujutusta.

Rail_code.dat tiedostossa on määritelty oletuksena 0-viivan koko 0.2.

Voit halutessasi korostaa Systeemi-koodin puolelta koodia 9090 Koordinaattiakseli ja muuttamalla viivan koko.

Kuvakaappauksissa viivan koko on ollut 1.

Huomioi että 0-viiva (koordinaattiakseli) on kaikissa pituusleikkausikkunan toiminnoissa edellä annetun arvon mukainen.











3.3 Rail_code.dat  koodien tuonti toiseen kooditiedostoon


Raidenuotituksessa tarvittavat koodit voit tuoda yleisesti käytössä olevaan kooditiedostoon Asetukset - Kooditiedosto ja Tuonti-painikkeen kautta.


Ohje kooditiedostosta ja koodien tuonnista:

http://www.3d-system.net/help/65/fin/sett/codefile.htm


  File Modified
File rail_code.dat Mar 11, 2021 by Petri Kaihia





4. Raidenuotitus toiminnon avaus


4.1 Raidenuotitus

  • Työkalut - Raidenuotitus
  • Toiminto vaatii käytössä olevan tiegeometrian elementtilistaan!
  • Ilman geometriatiedostoa herjaa Tiegeometriatiedostoa ei löydy






     



4.2 Raidenuotitukselle painike työkaluriville

  • Asetukset - Valikkotoiminnot 
  • Valitse Raidenuotituksen laskenta-kuvake (ympyröity punaisella)
  • Kuvake tulee työkaluriville
  • Voit määritellä ennen Valikkotoiminnon sulkemista kuvakkeen paikan työkalurivillä Ylös/Alas painikkeilla


  • Pituusleikkausikkunaan voit määritellä painikkeen samoin
  • Ikkuna - Pituusleikkausikkuna - Asetukset - Valikkotoiminnot




  


5. Raidenuotituksen toiminnot






Projekti = Elementtilistan aktiivinen raidegeometria (tiegeometria .tg.xml).

Raide = Elementtilistan aktiivinen raidegeometria (tiegeometria .tg.xml).

Mitattu = Alasvetovalikossa näkyvät elementtilistan käytössä olevat vektoritiedostot.

Linjalaskenta = Laskee raiteen keskilinjalle koordinaatit määrättyä paaluväliä käyttäen. Tulostiedosto Rail.txt.

Pisteen sijainti = Voidaan laskea yksittäisen pisteen sijaintitiedot suhteessa raidegeometriaan , Km+m, Sivumitta, Korkeusero, Paalu.

Laske XYZ = Laskee uuden XYZ-koordinaatin kenttiin annettujen tietojen (kilometrilukema, sivumitta ja korkeusero). Pisteen paikka näytetään ruudussa. Jos haluat tallentaa lasketun pisteen, avaa Lisää kohteita-toiminto tai Editoi piste - Uusi. Kun uusi piste on laskettu, sen koordinaatit lähetetään myös tähän toimintoon ja voit tallentaa pisteen.

Laske tiedostosta = Laskee aktiivisen vektorotiedoston pisteille XYZ-koordinaatit, kun kilometrilukema, sivumitta ja korkeusero on annettu pisteen ominaisuustietoina. Kilometrilukema annetaan VR:KM - ominaisuudessa ja siinä tulee olla kaksoispiste kilometrilukeman jälkeen (esim. 105:942.450). Sivumitta annetaan CDD_B -ominaisuudessa ja korkeusero LINE_DZ - ominaisuudessa.

Tiedot = Elementtilistan aktiivisen raidegeometrian tiedot (tiegeometria .tg.xml).

Tallenna = Tallentaa raiteen uutena vektoritiedostona elementtilistaan, vain X,Y-koordinaatti. Pisteväli määritellään erikoisasetuksen kautta Piirtoväli. Raidenuotitus tulee käynnistää uudelleen, jotta haluttu pisteväli tulee voimaan.

Tarke = Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin raiteeseen (aktiivinen raidegeometria) nähden ja tallettaa ne pisteelle ominaisuustietona. Tulos voidaan esittää näytöllä tarkemittaustoimintoa käyttäen. Raiteen mittaus voi olla kiskon kulkupinnasta tai raiteen keskilinjasta. Tarke toimii molemmissa tapauksissa.

Vertailu = Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin raiteen (aktiivinen raidegeometria) keskilinjaan nähden ja kirjoittaa tulostiedoston VR.txt.

Alt-näppäimen kanssa laskee Mitatun tiedoston pisteille sijainnin raiteen (aktiivinen geometria) lähemmän kiskon kulkupintaan nähden ja korkeus on suhteessa geometrian korkeusviivaan, ei kiskon selkään.

Kentät = Koodikenttien asetukset Vertailu-toiminnon esittämiseksi.

Nuotitus= Avaa  pituusleikkausikkunan raiteen oletusviivan editointia varten.

Erikoisasetukset = Toimintoon liittyvät erikoisasetukset. Piirtoväli ja Raideleveys.



5.1 Projekti, Raide ja Mitattu

Projekti

  • Elementtilistan aktiivinen raidegeometria (tiegeometria .tg.xml)
  • Mikäli vektoritiedosto (mittaustiedosto) on valittu aktiiviseksi elementtilistassa, valitsee raidenuotitus-toiminto elementtilistan alimmaisen raidegeometrian projektiksi
  • Vaihtaessa aktiivista geometriatiedostoa elementtilistassa, tulee raidenuotitus-toiminto sulkea ja avata uudelleen, jolloin laskettava geometria päivittyy

Raide

  • Sama kuin geometria, voi olla vain yksi raide laskennassa

Mitattu

  • Alasvetovalikossa näkyy kaikki vektoritiedostot (mittaustiedostot)
  • Valitaan haluttu mittaustiedosto laskettavaa raidetta varten
  • Oletuksena alasvetovalikon ensimmäinen tiedosto on elementtilistan alimmainen



     


5.2 Tiedot

  • Näyttää elementtilistan aktiivisen geometriatiedoston pituuden
  • Paaluluku on laskennallinen, ei VR-paalu
  • Raidetta vaihtaessa tulee raidenuotitus-toiminto sulkea ja avata, jolloin raide päivittyy projektiin


5.3 Pisteen sijainti

  • Voidaan laskea yksittäisen pisteen sijaintitiedot suhteessa geometriaan (VR) Km+m, sivumitta, korkeusero ja paalu
  • Valitsemalla yksittäisen pisteen näyttää Pisteen sijainti -kentissä pisteen tiedot
  • Kuvassa on laskettu sähköratapylvään sijainti 1.-raiteeseen nähden
  • Laskettava raide on ruskealla


5.4 Laske XYZ

  • Laskee yksittäiselle pisteelle XYZ-koordinaatit kenttiin annettujen tietojen mukaan (kilometrilukema, sivumitta ja korkeusero). Pisteen paikka näytetään ruudussa
  • Jos haluat tallentaa lasketun pisteen, avaa Lisää kohteita-toiminto tai Editoi piste - Uusi. Kun uusi piste on laskettu, sen koordinaatit lähetetään myös tähän toimintoon ja voit tallentaa pisteen
  • Pisteen editoinnissa voit antaa pisteelle halutut T1-T4 kentät ja ominaisuustietoja ennen pisteen tallentamista
  • Tallentaa pisteen aktiiviseen vektoritiedostoon elementtilistassa



5.5 Laske tiedostosta

  • Laskee aktiivisen vektorotiedoston pisteille XYZ-koordinaatit, kun kilometrilukema, sivumitta ja korkeusero on annettu pisteen ominaisuustietoina. Kilometrilukema annetaan VR:KM - ominaisuudessa ja siinä tulee olla kaksoispiste kilometrilukeman jälkeen (esim. 105:942.450). Sivumitta annetaan CRD_B -ominaisuudessa ja korkeusero DZ - ominaisuudessa.
  • HUOM! Ohjelmaversioon 6.6.4.5 asti korkeusero on määritelty ominaisuutena LINE_DZ


  • Liitteenä on ohje toiminnon käytöstä ja esimerkkiaineisto
  • Esimerkkiaineistossa on seuraavat tiedostot:
    • Excel_VR-kilometrit_Laske tiedostosta.ini
    • Llh-Pko 193-226.xml
    • Nousupaikat.xlsx

  File Modified
PDF File Laske tiedostosta_ohje.Pdf Jul 22, 2021 by Petri Kaihia
ZIP Archive Laske_tiedostosta.Zip Jul 22, 2021 by Petri Kaihia



5.6 Tallenna 

  • Tallentaa aktiivisen geometrian vektoritiedostona elementtilistaan 
  • X,Y ei korkeutta! 
  • Pisteväli määritellään erikoisasetusten kautta Shift+Ohje ja Piirtoväli
  • Raidenuotitus-toiminto tulee sulke ja avata uudelleen, jolloin pistevälin valinta tulee voimaan


  • Tallentaa pituusmittaraiteen paalun ominaisuutena KM
  • Pisteen esityksessä KM ominaisuutena tai *



5.7 Linjalaskenta 

  • Laskee raiteen keskilinjalle koordinaatit määrättyä paaluväliä käyttäen
  • Korkeus on pystygeometrian mukainen
  • Tulostiedosto Rail.txt.



5.8 Tarke

Tarke-toiminto laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin valittuun raidegeometriaan nähden ja tallettaa ne mitatun tiedoston pisteille ominaisuustietoina .

Talletetut ominaisuudet:

  • VR:KM : paaluluku kilometripaaluja käyttäen
  • CRD_A : metrinen/jatkuva paaluluku
  • CRD_B : sivumitta raiteen keskilinjasta
  • DY : sivumitta raiteen lähemmän kiskon kulkupinnan teoreettiseen sijaintiin nähden. Mikäli mitattu piste on läheltä raiteen keskilinjaa (<raideleveys/4), lasketaan sivumitta raiteen keskilinjaan nähden
    • Tarkoittaa sitä että mittaustiedosto voi olla joko kiskon kulkupinnasta tai raiteen keskilinjasta mitattu, huomioiden oikea tähyskorkeuden määrittely. Ohjelma tunnistaa ja laskee tarkkeen sen mukaisesti
  • DZ : korkeusero pystygeometriaan
  • DDIR : raiteen tangentin suunta (gon)

Tarkkeet esitetään ruudussa DY, DZ ja DDIR arvojen avulla tarkemittaustoimintoa käyttäen. 

Liitteenä on esimerkki Tarke_Rail.ini-tiedostostosta jonka lukemalla tarkemittausasetuksiin voit kokeilla miten tarkkeet piirtyy ruudulle ja muokata asetukset haluamallasi tavalla.

Ctrl+Tarke talletetaan vain sijainti, ei tarkemittoja.

Alt+Tarke, tehdään tarkelaskenta aina raiteen keskilinjaan, ei lähemmän kiskon kulkupintaan (vaikka mittaustiedosto on mitattu kiskosta).



Tarke

  • Laskettu mitatun tiedoston R1_83+700-85+700.gt tarke suhteessa geometriatiedostoon XX ratapihan raiteisto_1.tg.xml
  • Mittaustiedosto on mitattu kiskon kulkupinnasta ja tähyskorkeus huomioitu raiteen kiskotyypin mukaan. Korkeutta voidaan verrata raiteen pystygeometriaan
  • Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille
  • Huom! CRD_B=0.774 etäisyys raiteen keskilinjaan ja DY=0.012 etäisyys raiteen lähemmän kiskon kulkupintaan


HUOM!

  • Raideleveys on 1.524!
  • Raiteen keskilinjasta on 0.762 kiskon kulkupintaan
  • Esimerkissä on sijainti suhteessa keskilinjaan CRD_B=0.774 ja tarke lähemmän kiskon kulkupintaan DY=0.012
  • Tarkkeet esitetään ruudussa DY, DZ ja DDIR arvojen avulla tarkemittaustoimintoa käyttäen. 







Tarke + Alt

Laskenta tehdään aina raiteen keskilinjaan, ei lähemmän kiskon kulkupintaan (vaikka mittaustiedosto olisi mitattu kiskosta).

  • Vertaa keskilinjaan
  • DY= etäisyys keskilinjaan!
  • CRD_B=0.774 ja DY=0.774 arvot samat



Tarke + Ctrl

Talletetaan vain sijainti, ei tarkemittoja

  • Vain KM, B ja Z          
  • VR:KM : paaluluku kilometripaaluja käyttäen
  • CRD_A : metrinen/jatkuva paaluluku
  • CRD_B : sivumitta raiteen keskilinjasta 
  • DZ : korkeusero pystygeometriaan

Toiminnolla voit esim. laskea sivuraiteen pisteille VR:n paalun. Pituusmittaraiteen geometria ja mitattu tiedosto sivuraiteelta. Pisteelle projisoidaan kohtisuoraan VR:KM paaluluku.



    

(Tarke + Alt)

(Tarke + Ctrl)



5.9 Tarkkeen esittäminen ruudulla tarkemittaustominnon avulla

Raidenuotituksen Tarke-laskennan DY, DZ ja DDIR arvot voidaan esittää ruudulla tarkemittaustoiminnon avulla. Liitteenä on esimerkkinä Tarke_Rail.ini-asetustiedosto, jonka voit tarkemittausasetusten kautta Tuonti-painikkeella lukea.

Pisteen esitys pääset suoraan Tarkemittaus Asetukset ja Tuonti-painikkeella lukea Tarke_Rail.ini

Asetuksissa on määritelty omille välilehdille Tarke_Rail Sivusiirto ja Tarke_Rail Nosto.

Tarke_Rail Sivusiirto:

  • Y (DY)
  • Yhtenä vektorina
  • Kerroin 8000
  • Ei raja-arvoa
  • Värit = 29 Sininen

Kuvassa on esitetty sinisellä mitatun kiskon kulkupinnan poikkeama teoreettiseen sijaintiin. Poikkeaman suuruus on 1-50mm. Kaaren alueella jatkuvahitsattu kisko pyrkii suoristumaan eli vetäytymään sisäänpäin. Voit lisätä asetukseen Näytä arvot niin saat poikkeman millimetreissä numeroarvona.

Tarke_Rail Nosto:

  • Z (DZ)
  • Yhtenä vektorina
  • Kerroin 8000
  • Raja-arvo 0.000,0.001
  • Värit = Alle rajan 4 (vihreä) ja Yli rajan 3 (punainen)

Vihreällä on esitetty alle raja-arvon 0.000 olevat pisteet ja punaisella yli raja-arvon 0.001. 

Punaiset on kovalla suhteessa pystygeometriaan. Poikkeaman suuruus on tässä aineistossa 1-50mm. Voit lisätä asetukseen Näytä arvot niin saat poikkeman millimetreissä numeroarvona. Huomioitava että kaaren alueella on mitattu alempaa kiskoa.

Tarkemittaus-asetuksista löytyy kattava ohje:

http://www.3d-system.net/help/65/fin/calc/control/settings.htm


Liitteenä on geometriatiedosto ja raiteen keskilinjan kartoitus joilla voi kokeilla Tarke-toimintoa ja tarkkeen esittämistä.

Tarke_Rail.ini-tiedoston asetukset toimivat kyseisellä aineistolla. 

 

  File Modified
File Tarke_Rail.ini Mar 11, 2021 by Petri Kaihia
XML File Oikorata_PR_.tg.xml Mar 11, 2021 by Petri Kaihia
File PR_33+500-38+500_KL.gt Mar 11, 2021 by Petri Kaihia




5.10 Vertailu

Vertailu keskilinjaan

  • Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin suhteessa raiteen (aktiivinen raidegeometria) keskilinjaan nähden ja kirjoittaa tulostiedoston VR.txt
  • Km-luku, sivumitta ja korkeusero
  • Korkeusero on suhteessa raiteen pystygeometrian korkeusviivaan






Vertaa kiskon selkään (Alt+Vertailu)

  • Laskee kaikille mitatun tiedoston pisteille sijainnin suhteessa raiteen (aktiivinen raidegeometria) lähemmän kiskon teoreettiseen kulkupintaan nähden ja kirjoittaa tulostiedoston VR.txt
  • Korkeusero on suhteessa raiteen pystygeometrian korkeusviivaan
  • Raiteen keskilinjan ja kiskon kulkupinnan teoreettinen etäisyys on 0.762 metriä



       



5.11 Kentät

  • Laskentatulosten muotoiluun liittyvät astukset Vertailu-toiminnossa



5.13 Erikoisasetus: Raideleveys

  • Shift+Ohje
  • Raideleveys voidaan määritellä käytettävän raideleveyden mukaan. Raidenuotitus-toiminnon yläpalkissa on laskennassa käytetettävä arvo
  • 1524 Suomen rautatiet, 1435 Ruotsin rautatiet, Tampereen ratikka, 1000 Helsingin ratikka. Voit myös syöttää halutun arvon

     



6. Nuotitus







Tyyppi =  Valitse Siirto- tai Nosto editointia varten. Ikkunassa näytetään vain toinen suunta kerrallaan. Jos haluat nähdä molemmat suunnat samanaikaisesti ruudussa, sulje Nuotitus-dialogi.

Status = Näyttää ohjeita tai tietoja valituista toiminnoista.

Hiiren toiminnot = Hiirellä on viisi toimintatilaa. Voit valita tilan vaihtamalla pallukan toiseen kohtaan tai pitämällä suluissa näkyvän näppäimen painettuna, kun klikkaat hiirellä.

  • Vapaa: Ei editointia, hiirellä voidaan esimerkiksi kysyä pisteiden tietoja.
  • Lisää: Uuden pisteen/viivan lisääminen.
  • Poista piste: Osoitettu piste poistetaan, poistettava piste voi olla n.5mm päässä hiirestä.
  • Poista viiva: Poistaa tällä kohtaa olevan viivan.
  • Teoreettinen jatke on/off: Osoita nuotin piste, josta teoreettinen jatke alkaa. Jatkeen paikka näytetään ruudussa koodilla VR:JATKE.

Kun osoitat kahta ensimmäistä pistettä, toiminto hakee lähimmän pisteen. Kun lisäät pisteitä viivaan, voit käyttää hakutapaa Hiiri tai Lähin piste.

dZ = Hiirellä osoitetun paikan nostaminen tai laskeminen valitun arvon mukaan. Listalla olevat arvot ovat millimetrejä.

Käänteinen = Kirjoittaa Nuotitus- tai TKK-listauksen käänteisenä eli pienenevään paalulukuun.

Näytä KM = Näyttää ikkunassa VR kilometrilukeman pituusmittaraiteella. Ilman valintaa näyttää pituusmittaraiteen laskennallisen paaluluvun. Vaikuttaa myös listauksiin (Nuotitus, Kirjoita TKK ja Kaarilistaus). 

Näytä elementit = Piirtää ikkunaan elementtien muutoskohdat ja näyttää elementin nimen. Elementin nimen perään lisätään siirtymäkaaren tyyppi (SA/QA, SL/QL). Vaihteen jatkokset esitetään todellisissa, maastossa olevilla paaluilla. Matikkapiste vaihde-elementissä S.

Toleranssi, Siirto/Nosto = Voit antaa sallitun maksimi siirtoarvon ja nostolle voi määrittää miniminoston ja maksiminoston välisen alueen. Jos rasti ei ole päällä, toleranssiviivoja ei näytetä. Toleranssin ylitys näytetään punaisella ympyrällä (koodi VR:VIRHE).

Tuentasuunta = Lisäteksti, joka kirjoitetaan nuotituslistauksen otsaketietoihin.

Oletusviiva = Lisää viiva mitatun linjan alkupisteestä loppupisteeseen 0-tasolle. Oletusviiva lisätään vain, jos muita viivoja ei ole vielä määrätty.

Nuotitus* = Laskee nuotituksen ja tallentaa tuloksen tekstitiedostoon, joka tallennetaan Nuotitus.txt nimellä käyttäjähakemistoon. Tiedosto näytetään ruudussa tekstieditorissa. Shift näppäimen kanssa tallettaa excel-tiedostoon.

Kirjoita TKK = Kirjoittaa nuotituksen tukemiskoneen käyttämään ver-muotoon. Tiedoston nimi ja hakemisto kysytään käyttäjältä. Oletuksena käsiteltävän raiteen nimi ja sama hakemisto, josta raiteen kartotitustieto on luettu. Tiedosto näytetään myös ruudussa.

Kaarilistaus = kirjoittaa listan geometrian kaarielementeistä ja näyttää sen tekstitiedostona. Jos valitsee Shift+Kaarilistaus, näytetään geometrian kaikki elementit.



6.1 Nuotittaminen

Nuotituksen tarkoituksena on tuottaa tukemiskoneelle tuloslistaus tuettavan raiteen nosto- ja siirtoarvoista halutuin paaluvälein. Listauksessa esitetään lisäksi raidegeometrian elementtien muutoskohdat. Nuotitus-toiminto perustuu mitatun raiteen johtokiskon kulkupinnan tai keskilinjan vertailuun kohtisuoraan suunniteltuun (teoreettiseen) raidegeometriaan. 

Johtokiskolla tarkoitetaan kiskoa, jonka suhteen mittaukset on tehty. Johtokiskona toimii aina raidegeometrian kaarielementeissä sisäpuolen eli alempi kisko. 

Nuottia tehdessä mitatun raiteen nosto- ja siirtoarvot voidaan laskea suoraan raidegeometrian suunniteltuun (teoreettinen) sijaintiin nähden. Nuotituksen tuloslistaukseen saadaan näin jokaiselle mitatulle pisteelle paaluluku, nosto- ja siirtoarvo (eromitat), kuinka paljon mitattu piste poikkeaa kohtisuoraan suunnitellusta raidegeometriasta. Ohjelmassa käytettävä Oletusviiva kuvaa pituusleikkausikkunassa 0-viivan paikalla suunniteltua (teoreettista) geometriaa. Vaaka- ja pystygeometria käsitellään omissa pituusleikkausikkunoissa.

Joissakin tapauksissa raidetta ei voida tukea suunniteltuun geometriaan nähden, esimerkiksi pakkopisteet, joita voi olla sillat, tasoristeykset tai raidetta ei voida siirtää/nostaa kunnossapidon yhteydessä riittävästi, voidaan Oletusviivaa editoida vaaka- ja pystygeometrian osalta. Mitatun raiteen pisteille lasketaan vastaavat siirtoarvot suhteessa editoituun Oletusviivaan. Pituusleikkausikkunassa 0-viiva kuvaa suunniteltua raidegeometriaa, mutta nuotituksen siirtoarvot lasketaan Oletusviivaan.

On tärkeää huomoida että siirto- ja nostoarvot ovat samalla paaluluvulla toimivat tukemisen kannalta. Raidetta rekatessa (sivusiirto) on riittävästi nuotissa nostoa siirtoon nähden.


Väyläviraston julkaisussa https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2019-20_tukemistyon_suunnittelu_web.pdf on tukemiseen ja nuotitusmittaukseen liittyvää ohjeistusta.

Mittausperustan ja raidegeometrian toimivuudesta painavaa asiaa! (kohta 2.2.1 ja 5.4)



Siirto

Nuotituksen pituusleikkausikkunan asetukset ohjelma muistaa ja asetukset ei vaikuta ohjelman muihin pituusleikkausikkunan toimintoihin. Asetukset on hyvä määritellä nuotitusta varten toimivaksi. Z-kerrointa kasvattamalla saadaan virheitä korostettua!

Ikkunan asetukset

  • Asetukset - Ikkuna
  • Z-kerroin Pystymittakaavan kerroin suhteessa vaakamittakaavaan
  • Korostaa virheitä, sopiva arvo on >150.. kokeiltavissa
  • Akselien väli
    • Voidaan pakottaa haluttuun arvoon tai ilman ruksia vaihtelee ikkunan koon mukaan
    • Vaaka-akseli 20
    • Pystyakselin väli kannattaa olla 0.01

Ikkunan pisteen esitys

  • Asetukset - Pisteen esitys
  • COMMENT Kartoittaessa tallennetut kommentit näkyviin mittaustiedostoon
  • näyttää mitatun pisteen eron 0-viivaan (ei oletusviivaan)
  • näyttää mitatun pisteen laskennallisen paalun, valittuna Viivapisteet
  • Iso risti näyttää mitatun pisteen

Kuvassa mitattu kisko (ruskea) ja oletusviiva (musta) on lisätty painikkeella Oletusviiva. Pituusleikkausikkunan 0-viiva on molemmissa siirto- ja nosto ikkunoissa suunniteltu (teoreettinen) geometria). Ohjelma lisää oletusviivan koko mittaustiedoston matkalle geometrian suunniteltuun sijaintiin. Lisäämällä oletusviivan myös Nosto-ikkunaan voit laskettaa ns. raakanuotin missä siirto- ja nostoarvot on laskettu teoreettiseen geometriaan nähden.


Toleranssi Siirto max

  • Kuvassa on arvo 40mm = etäisyys mitattuun kiskoon molemmin puolin
  • Oletusviiva on vihreiden (siirtoraja) sisäpuolella, nuottiin ei tule yli 40mm sivusiirtoja
  • Mikäli oletusviiva ylittää annetun toleranssin, piirtyy punainen symboli, Toleranssin ylitys

Näytä Elementit

  • Näyttää geometrian elementtien muutoskohdat sekä siirtymäkaaren alku tai loppu (SA/QA, SL/QL)
  • Vaihteen etu- ja takajatkos todellinen, geometrian mukainen maastossa oleva paikka. Katso kohta 2.3 Geometrian elementtien nimet näytölle
  • Matikkapiste esitetään vaihteen jatkosten välissä nimellä S





Oletusviiva voidaan lisätä suoraan pituusleikkausikkunaan siirto- ja nostopuolelle halutulle paaluvälille. Oletusviivan alku- ja loppupiste on tällöin kiskon mitattu piste. Siirto- ja nostoarvo on näillä pisteillä (paaluilla) 0 nuotissa.

Oletusviiva lisätään nuotitus-dialogin valintana Vapaa+Ctrl (sama toiminto myös valintana Lisää, siirrä) ja näyttämällä mitatun kiskon pistettä, mistä nuotitus halutaan aloittaa. Toiminto tarttuu lähimpään pisteeseen näytettäessä hiirellä. Mitatun tiedoston piste on oletusviivan alkupiste. 

Nuotitus-dialogin hiiren toimintatilan voi vaihtaa nopeimmin pallukan ollessa kohdassa vapaa ja pitämällä suluissa näkyvän näpäimen painettuna, kun klikkaat hiirellä.

Nuotitus-dialogissa lukee  Status = Näytä loppupiste , voidaan näyttää hiirellä oletusviivan haluttu loppupiste.

Ohjelma lisää oletusviivan valittujen pisteiden väliin. 

Samalla lailla myös Nosto-puolen pituusleikkausikkunaan samalle paaluvälille.


Pituusleikkaus-ikkunan 0-viiva on kuvassa suunniteltu (teoreettinen) geometria. Nuottiin tulevat siirtoarvot on mitatun kiskon etäisyys oletusviivaan.

Oletusviivaa voi siirtää hiiren toiminnoila Lisää, siirrä  esim. pakkopisteiden kohdalla niin että oletusviiva viedään kiinni mitattuun kiskon pisteeseen, jolloin siirtoarvo on 0.


Hiiren toiminnoilla Poista viiva voi poistaa koko oletusviivan tai Poista piste yksittäisen taitteen oletusviivasta.







Nosto

Samaan tapaan  Nosto-puolella voidaan Oletusviiva asettaa oletuksena koko mittaustiedoston matkalle geometrian teoreettiseen asemaan tai lisätä halutulle paaluvälille samoin kuin Siirto-ikkunassa.


Toleranssi  Nosto min ja Nosto max

  • Kuvassa on arvo 20mm Nosto min ja 50mm Nosto max
  • Sininen (Nosto min) on 20mm mitatun kiskon yläpuolella
  • Punainen (Nosto max) on 50mm mitatun kiskon yläpuolella
  • Oletusviiva pidetään viivojen sisällä, nostot on nuotissa 20-50mm
  • Mikäli oletusviiva ylittää annetun toleranssin, piirtyy punainen symboli, Toleranssin ylitys

Nuotin nosto-arvot on mitatun kiskon ero oletusviivaan!

Teoreettinen jatke voidaan asettaa noston puolella. 

  • Asetuksissa voidaan määritellä jatkeen pituus käytettävän tukemiskoneen mukaan
  • Samoin jatkeen askel-väli






6.2 Nuotitus tulostiedosto

Laskee nuotituksen siirto- ja nostoarvot ja tallentaa tuloksen tekstitiedostoon, joka tallennetaan Nuotitus.txt -nimellä käyttäjähakemistoon. Tiedosto näytetään ruudussa tekstieditorissa.

Nuotitus.txt -tulostiedoston otsaketietoihin voidaan hakea haluttuja tietoja projektiasetuksista ja geometrian laskennasta käyttämällä Nuotitus.hdr -tiedostoa. Tarkemmin kohdassa 6.5 Nuotitus.hdr

Nuotituksen tulostiedostoon voidaan vaikuttaa seuraavilla Nuotitus-dialogin valinnalla:

  • Käänteinen = Ilman valintaa laskee nuotituksen normaalisti kasvavaan paalulukuun.

Valittuna kirjoittaa käänteisenä laskevaan paalulukuun. Nuotissa siirron suunta ja johtokisko muuttuu. Vaikuttaa myös TKK-listaukseen.

  • Näytä KM = Näyttää VR:n kilometrin pituusmittaraiteella nuotissa. Ilman valintaa pituusmittaraide laskennallisella paaluluvulla. Sivuraiteella aina laskennallinen paaluluku. Vaikuttaa myös TKK-listaukseen.
  • Tuentasuunta = Voidaan kirjoittaa kenttään haluttu tieto, mikä esitetään tulostiedoston otsaketiedoissa. Alasvetovalikossa säilyy kirjaukset. Toiminnolla ei ole vaikutusta nuotin laskentaan, ainoastaan informaatio otsakkeessa. Vaatii Nuotitus.hdr -tiedoston käytön.










 


Excel-muotoon tallennus

Nuotituksen tuloslistaus voidaan tallettaa myös excel-tiedostoon. 


  • Tee ensin kirjoitusmuunnin Excel Rail ja määrittele Mallinetiedoston polku
  • Tiedosto - Formaatit - Kirjoita ja kopioi Excel, nimeä Excel Rail
  • Määrittele Mallinetiedoston sijainti
  • Shift+Nuotitus avaa nuotituksen listauksen excel-tiedostona
  • Excel-tiedoston sisältöä voi muokata makroilla
  • Esimerkkinä excel-pohja liitteenä (excel rail_ 3D-Win.xlsx)


  File Modified
Microsoft Excel Spreadsheet excel rail_ 3D-Win.xlsx Mar 11, 2021 by Petri Kaihia



6.3 Kirjoita TKK (tukemiskone)

  • Kirjoittaa nuotituksen siirtoarvot tukemiskoneen käyttämään ver-tiedostomuotoon. Tiedoston nimi ja hakemisto mihin tallennetaan kysytään käyttäjältä. Oletuksena raiteen nimi ja sama hakemisto, josta raiteen kartoitustustieto on luettu. Tiedosto näytetään ruudussa.


  • Tiedostossa on paaluluku, sivusiirto (-etumerkki vasemmalle), nosto, pistenumero T4 mittaustiedostosta

Pituusmittaraiteen voi myös kirjoittaa laskennallisella paalulla. Nuotitus-dialogista poistaa valinnan Näytä KM



6.4 Kaarilistaus


Kaarilistaus:

  • Kirjoittaa listauksen raidegeometrian kaarielementeistä ja näyttää sen tekstitiedostona. 
  • SA, SL, QA, GL
  • Tulostiedostossa paaluluku, säde, pituus ja kallistus
  • Huom! Pituus on aina alkavan elementin pituus!


Shift+Kaarilistaus: 

  • Listaa raidegeometrian kaikki elementit (eikä vain kaaria) ja lisää rivin alkuun elementin nimen


Pituusmittaraiteen kaari- tai elementtilistauksen voi kirjoittaa myös laskennallisella paalulla. Nuotitus-dialogista poistaa valinnan Näytä KM.




6.5 Nuotitus.hdr

  • Ohjelman Käyttäjähakemistoon [home]\3D-System\3D-Win\ kopioitava tiedosto
  • Nuotin tulostiedoston otsaketietojen määrittely
  • Projektiasetuksista voidaan hakea #Makroilla haluttuja tietoja
  • Nuotitus.hdr-tiedostostossa on kuvattu alapuolella olevilla lisätiedolla mistä tieto haetaan

// Projektin tiedoista

// Suoraan laskennasta

// Syötetään itse

Tuentasuunta kirjoitetaan käyttäjän toimesta sille varattuun kenttään Nuotitus-dialogiin. 

Pituusmittaraide kirjoitetaan suoraan tulostiedostoon.

Kuvassa on esimerkki nuotitus.hdr ja projektiasetukset, joista näkee mitä tietoja esimerkkiaineistossa on haluttu tuoda nuotitus.txt tulostiedostoon.


Projektiasetuksista laajempi ohje, mistä näkee käytettävät projektimakrot:

http://www.3d-system.net/help/65/fin/file/project_sett.htm


  File Modified
File nuotitus.hdr Mar 11, 2021 by Petri Kaihia

     


  • No labels