Date: Fri, 29 Mar 2024 13:41:19 +0200 (EET) Message-ID: <1681031993.23819.1711712479838@novatronconfluence> Subject: Exported From Confluence MIME-Version: 1.0 Content-Type: multipart/related; boundary="----=_Part_23818_1965589999.1711712479837" ------=_Part_23818_1965589999.1711712479837 Content-Type: text/html; charset=UTF-8 Content-Transfer-Encoding: quoted-printable Content-Location: file:///C:/exported.html
Muunnostiedosto on perinteisest= =C3=A4 koodimuunnoksesta laajennettu versio, joka pystyy muuntamaan ominais= uusyhdistelm=C3=A4n toiseksi ominaisuusyhdistelm=C3=A4ksi. Erityisesti t=C3= =A4ll=C3=A4 voidaan muuntaa ominaisuuksia k=C3=A4ytt=C3=A4v=C3=A4n paikkati= eto- tai suunnitteluj=C3=A4rjestelm=C3=A4n tiedot yhdeksi maastokoodiksi. S= ysteemi on my=C3=B6s suunniteltu toimivan kahteen suuntaan eli samalla tied= ostolla voidaan tieto vied=C3=A4 maastoon ja siirt=C3=A4=C3=A4 se takaisin = sielt=C3=A4.
Alkuper=C3=A4inen koodimuunnostiedosto sis=C3=A4lsi kaksi saraketta, joi= den v=C3=A4lill=C3=A4 ominaisuuden arvon muunnos tapahtui jompaankumpaan su= untaan. Jos arvo t=C3=A4sm=C3=A4si etsitt=C3=A4v=C3=A4n sarakkeen sis=C3=A4= lt=C3=B6=C3=B6n, uudeksi arvoksi sijoitettiin toisen sarakkeen sis=C3=A4lt= =C3=B6. Tiedostoa tulkattiin rivij=C3=A4rjestyksess=C3=A4 ja lopetettiin t= =C3=A4sm=C3=A4=C3=A4v=C3=A4=C3=A4n riviin. Yleens=C3=A4 etsitt=C3=A4v=C3=A4= ja muutettava ominaisuus oli koodi T3, mutta sama systeemi toimi muidenkin= ominaisuuksien kanssa. Lis=C3=A4ksi koodin T3 tapauksessa voitiin antaa ko= lmas sarake, jossa oli pintatunnukseen T1 sijoitettava oletusarvo. T=C3=A4m= =C3=A4 sijoitus tehtiin aina riippumatta muunnoksen suunnasta.
Kaikki t=C3=A4m=C3=A4 toimii edelleen uuden muunnostiedoston kanssa. Toi= mintaa on kuitenkin laajennettu niin, ett=C3=A4 kussakin kolmessa sarakkees= sa voidaan antaa haettavaksi ja sijoitettavaksi useiden ominaisuuksien yhdi= stelmi=C3=A4. Lis=C3=A4ksi ominaisuuksien arvoja voidaan laskea, muotoilla,= palastella ja yhdistell=C3=A4 useilla eri tavoilla. S=C3=A4=C3=A4nn=C3=B6t= ovat samoja, joita k=C3=A4ytet=C3=A4=C3=A4n ohjelman muissa toiminnoissa, = esimerkiksi ominaisuushaussa, pisteryhm=C3=A4ss=C3=A4, arvojen muotoilussa,= tekstiformaatissa ja otsikkotiedostossa.
L=C3=A4hdet=C3=A4=C3=A4n liikkeelle yksinkertaisesta perustilanteesta. M= uunnettaessa vasemmasta sarakkeesta oikeaan vasen sarake on etsitt=C3=A4v= =C3=A4 arvo ja oikea sarake sijoitettava arvo:
123 = 456
Eli jos ominaisuuden arvo on 123,= sijoitetaan tilalle 456. Laajemmin ajateltuna vasen sarake on itse asiassa= hakus=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6 ja oikea sarake sijoituss=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6. V= asen sarake voi siis hy=C3=B6dynt=C3=A4=C3=A4 ominaisuushaun s=C3=A4=C3=A4n= t=C3=B6j=C3=A4. Kun muunnettava ominaisuus on koodi T3, voidaan vertailueht= o kirjoittaa muodossa T3=3D123. Vastaavasti arvon sijoitus oikeassa sarakke= essa voitaisiin n=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4 samalla syntaksilla:
T3=3D12= 3 T3=3D456
Kun haku ja sijoitus k=C3=A4ytt= =C3=A4v=C3=A4t samaa muotoa, muunnostiedosto toimii molempiin suuntiin.
Ominaisuushaun hakuehto tukee use= amman ominaisuuden hakua puolipisteell=C3=A4 erotettuna. Jotta koko ehto t= =C3=A4sm=C3=A4=C3=A4, on kaikkien osien t=C3=A4sm=C3=A4tt=C3=A4v=C3=A4. Sij= oituspuolella voidaan ottaa k=C3=A4ytt=C3=B6=C3=B6n vastaava s=C3=A4=C3=A4n= t=C3=B6: kaikki puolipisteell=C3=A4 erotetut sijoitukset suoritetaan. Voida= an siis kirjoittaa seuraavaa:
T1=3D1;= T3=3D123 T1=3D2;T3=3D456
Edelleen kaikki toimii molempiin = suuntiin. Pinta 1 ja koodi 123 muuntuvat pinnaksi 2 ja koodiksi 456 tai p= =C3=A4invastoin. T=C3=A4t=C3=A4 voidaan erityisesti hy=C3=B6dynt=C3=A4=C3= =A4 muunnoksissa yhden koodin ja kahden koodin j=C3=A4rjestelmien v=C3=A4li= ll=C3=A4:
T3=3D12= 3 T1=3D2;T3=3D456
Hakuehtona voidaan antaa my=C3=B6= s pilkulla erotettu lista, joista mink=C3=A4 tahansa arvon t=C3=A4sm=C3=A4= =C3=A4minen riitt=C3=A4=C3=A4. Sijoituss=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6n=C3=A4 t=C3=A4= m=C3=A4 voidaan toteuttaa niin, ett=C3=A4 sijoitetaan listan ensimm=C3=A4in= en arvo. Esimerkiksi yhden j=C3=A4rjestelm=C3=A4n kolmelle eri koodille voi= toisessa j=C3=A4rjestelm=C3=A4ss=C3=A4 olla vain yksi vastine:
T3=3D1,= 2,3 T3=3D456
Muunnettaessa vasemmalta oikealle= koodit 1, 2 ja 3 muuntuvat koodiksi 456. Toisin p=C3=A4in koodi 456 muuntu= u koodiksi 1. Oletuskoodin on siis oltava listassa ensimm=C3=A4isen=C3=A4. = Pilkulla erotetun listan lis=C3=A4ksi voidaan k=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4 my=C3= =B6s arvov=C3=A4li=C3=A4 v=C3=A4liviivalla erotettuna:
T3=3D1-= 3 T3=3D456
Sijoituksessa k=C3=A4ytet=C3=A4= =C3=A4n edelleen ensimm=C3=A4ist=C3=A4 arvoa eli v=C3=A4lin alkuarvoa. Jos = oletusarvoksi halutaan jokin muu, se voidaan antaa normaalisti pilkun kanss= a:
T3=3D2,= 1-3 T3=3D456
Kolmas sarake oli vanhassa versio= ssa oletuksena sijoitus kentt=C3=A4=C3=A4n T1, mutta nyt se voi k=C3=A4ytt= =C3=A4=C3=A4 kaikkia samoja sijoituss=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6j=C3=A4 kuin muutk= in sarakkeet. Jos kahden ensimm=C3=A4isen sarakkeen v=C3=A4linen muunnos su= oritetaan jompaankumpaan suuntaan, suoritetaan aina my=C3=B6s kolmannen sar= akkeen sijoitus. T=C3=A4t=C3=A4 voidaan k=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4 sijoittamaan= oletusarvoja, esimerkiksi vakioarvo ominaisuuteen COMMENT:
T1=3D1;= T3=3D2,1-3 T1=3D2;T3=3D456 COMMENT=3Dtesti
Tiedoston sarakkeiden erottimena = toimivat v=C3=A4lily=C3=B6nnit tai sarkaimet. T=C3=A4st=C3=A4 johtuen itse = sarakkeissa olevat v=C3=A4lily=C3=B6nnit on annettava lainausmerkeiss=C3=A4= :
T1=3D1;= T3=3D2,1-3 T1=3D2;T3=3D456 COMMENT=3D"toinen testi"= pre>
Toimiva tapa on k=C3=A4ytt=C3=A4= =C3=A4 sarkaimia sarakkeiden erottimena. T=C3=A4ll=C3=B6in sarakkeita voida= an helpommin k=C3=A4sitell=C3=A4 vaikkapa taulukkolaskennassa.
Yht=C3=A4suuruus (=3D) |
Vertaa yht=C3=A4suuruutta, sijoittaa arvon omina= isuuteen |
Puolipiste (;) | Kaikkien ehtojen t=C3=A4sm=C3=A4tt=C3=A4v=C3=A4,= kaikki sijoitukset suoritetaan |
Pilkku (,) | Yhden arvon on t=C3=A4sm=C3=A4tt=C3=A4v=C3=A4, e= nsimm=C3=A4inen arvo sijoitetaan |
V=C3=A4liviiva (-) | Arvon oltava annetulla v=C3=A4lill=C3=A4, alkuar= vo sijoitetaan |
Hakuehdossa voidaan k=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4 villej=C3=A4 merkkej=C3=A4 ? = ja *. Normaalin tapaan kysymysmerkki vastaa mit=C3=A4 tahansa yht=C3=A4 mer= kki=C3=A4 ja t=C3=A4hti mit=C3=A4 tahansa merkkijonoa. Poikkeuksena yleisee= n tapaan t=C3=A4hti ei kuitenkaan t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 tyhj=C3=A4=C3=A4n m= erkkijonoon. Jos halutaan ehto, joka t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 my=C3=B6s puuttu= viin ominaisuuksiin on muodostettava pilkulla erotettu ehtolista t=C3=A4hde= st=C3=A4 ja tyhj=C3=A4st=C3=A4 arvosta: *, (t=C3=A4hti ja pilkku).
Sijoituksessa villej=C3=A4 merkkej=C3=A4 sis=C3=A4lt=C3=A4v=C3=A4t arvot= eiv=C3=A4t tee mit=C3=A4=C3=A4n. Hakuehtolistana t=C3=A4hden ja pilkun j= =C3=A4rjestyksell=C3=A4 ei ole v=C3=A4li=C3=A4, mutta sijoituksessa noudate= taan normaalia ehtolistan s=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6=C3=A4 eli sijoitetaan ensim= m=C3=A4inen. T=C3=A4ll=C3=B6in *, ei tee mit=C3=A4=C3=A4n (t=C3=A4hti ensim= m=C3=A4isen=C3=A4), mutta ,* tyhj=C3=A4=C3=A4 ominaisuuden arvon (tyhj=C3= =A4 ensimm=C3=A4isen=C3=A4). Esimerkiksi:
T3=3D,*= T3=3D456
Vasemmalta oikealle rivi sijoitta= a kaikille kohteille koodiin T3 arvon 456. Toiseen suuntaan muunnettaessa k= oodin 456 arvo tyhj=C3=A4t=C3=A4=C3=A4n, koska sijoituslistassa on ensimm= =C3=A4isen=C3=A4 tyhj=C3=A4 arvo. Toinen j=C3=A4rjestysvaihtoehto:= p>
T3=3D*,= T3=3D456
Vasemmalta oikealle rivi sijoitta= a edelleen kaikille kohteille koodiin T3 arvon 456. Toiseen suuntaan muunne= ttaessa koodille 456 ei kuitenkaan tehd=C3=A4 mit=C3=A4=C3=A4n, koska sijoi= tuslistassa on ensimm=C3=A4isen=C3=A4 t=C3=A4hti. Koodiksi j=C3=A4=C3=A4 al= kuper=C3=A4inen 456.
Kolmen sarakkeen tekniikalla voidaan villeill=C3=A4 merkeill=C3=A4 raken= taa muunnostiedosto, joka lis=C3=A4=C3=A4 kaikille kohteille vakioarvot rii= ppumatta siit=C3=A4 mihin suuntaan operaatio tehd=C3=A4=C3=A4n:
*, = *, T1=3D1;T3=3D456
Kaksi ensimm=C3=A4ist=C3=A4 sarak= etta t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4v=C3=A4t kaikkiin koodeihin molempiin suuntiin, m= utta eiv=C3=A4t koskaan sijoita mit=C3=A4=C3=A4n. Kolmannen sarakkeen sijoi= tus taas suoritetaan jokaiselle kohteelle.
Kysymysmerkkien kanssa voidaan hakea tietyn mittaisia arvoja. Esimerkiks= i voidaan muuntaa kaikki kahden tai kolmen merkin pituiset koodit koodiksi = 456:
T3=3D12= 3,??,??? T3=3D456
Ensimm=C3=A4inen koodi 123 on taa= s toisen muuntosuunnan oletuskoodi. Kysymysmerkki ja t=C3=A4hti eiv=C3=A4t = toistaiseksi toimi yhdess=C3=A4 eli esimerkiksi m=C3=A4=C3=A4rittely=C3=A4 = T3=3D?* ei voi k=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4.
Kysymysmerkki (?) | T=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 yhteen merkkiin, sijoituks= essa ei tee mit=C3=A4=C3=A4n |
T=C3=A4hti (*) | T=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 kaikkiin paitsi tyhjiin ar= voihin, sijoituksessa ei tee mit=C3=A4=C3=A4n |
T=C3=A4hti ja pilkku (*,)= | T=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 kaikkiin arvoihin, sijoitu= ksessa ei tee mit=C3=A4=C3=A4n |
Pilkku ja t=C3=A4hti (,*)= | T=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 kaikkiin arvoihin, sijoitt= aa tyhj=C3=A4n arvon |
Tiedosto tulkataan rivij=C3=A4rjestyksess=C3=A4 kuten ennenkin ja lopete= taan ensimm=C3=A4iseen t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4v=C3=A4=C3=A4n riviin. T=C3=A4t= =C3=A4 voidaan hy=C3=B6dynt=C3=A4=C3=A4 oletusarvojen asettamisessa. Esimer= kiksi seuraava asettaa kahdella viimeisell=C3=A4 rivill=C3=A4 oletukset ja = tunnistamattomat:
...=20 T3=3D123, T3=3D456,=20 T3=3D999,* T3=3D999,*
Vasemmalta oikealle toiseksi viim= einen rivi t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 sek=C3=A4 koodiin 123 ett=C3=A4 tyhj=C3=A4= =C3=A4n arvoon ja muuttuu oletuskoodiksi 456. Toiseen suuntaan tyhjien arvo= jen oletuskoodi on vastaavasti 123. Viimeiselle riville p=C3=A4=C3=A4dyt=C3= =A4=C3=A4n vain, jos mik=C3=A4=C3=A4n aikaisempi rivi ei t=C3=A4sm=C3=A4nny= t eli kyseess=C3=A4 on tuntematon koodi. Niille laitetaan koodiksi 999.
Moniosaisten koodien muunnoksessa voidaan hy=C3=B6dynt=C3=A4=C3=A4 kysym= ysmerkkej=C3=A4. Tiedostoon laitetaan ensin tunnetut yhdistelm=C3=A4t ja ni= iden j=C3=A4lkeen oletusarvot kysymysmerkkien kanssa:
T3=3D12= 3 T3=3D456 T3=3D120,12? T3=3D450 T3=3D100,1?? T3=3D400
Muunnostiedostoa k=C3=A4ytett=C3= =A4ess=C3=A4 puuttuvista arvoista annetaan yleens=C3=A4 varoitus. Esimerkik= si formaatinmuunnin kirjoittaa listan puuttuvista arvoista lokitiedostoon. = Jos muunnosta ei ole tarkoitettukaan k=C3=A4sittelem=C3=A4=C3=A4n kaikkia k= ohteita, varoituksesta p=C3=A4=C3=A4st=C3=A4=C3=A4n eroon laittamalla viime= iseksi riviksi m=C3=A4=C3=A4rittely, joka t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 kaikkeen, m= utta ei koskaan tee mit=C3=A4=C3=A4n:
...=20 *, *,
Yll=C3=A4 olevaa rivi=C3=A4 ei ko= skaan lasketa t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4v=C3=A4ksi muunnokseksi eli se ei ole mu= kana ohjelman n=C3=A4ytt=C3=A4ess=C3=A4 muunnoksen j=C3=A4lkeen muunnettuje= n kohteden m=C3=A4=C3=A4r=C3=A4n.
Arvoja voidaan poistaa, kopioida toiseen ominaisuuteen tai siirt=C3=A4= =C3=A4 ominaisuudesta toiseen. Poistaminen tapahtuu yksinkertaisesti antama= lla ominaisuudelle tyhj=C3=A4 arvo:
*, = *, CODE=3D
Edellinen rivi poistaa kaikilta k= ohteilta ominaisuuden CODE molemmissa suunnissa. Tiettyjen arvojen= p>
poistaminen voidaan tehd=C3=A4 esimerkiksi seuraavasti:
CODE=3D= ,1,2 CODE=3D,1,2
Molemmissa suunnissa haku t=C3=A4= sm=C3=A4=C3=A4 tyhj=C3=A4=C3=A4n arvoon sek=C3=A4 arvoihin 1 ja 2. Sijoituk= sessa puolestaan sijoitetaan ensimm=C3=A4inen eli tyhj=C3=A4 arvo.= p>
Kopiointi tehd=C3=A4=C3=A4n yksinkertaisesti antamalla arvoksi ominaisuu= den nimi merkin $ kanssa tai makron nimi merkin # kanssa. Oletusominaisuute= en voidaan viitata pelk=C3=A4ll=C3=A4 merkill=C3=A4 $.
CODE=3D= $T3,*, T3=3D$CODE,*, CODE=3D$,*, $CODE,*,
Vasemmalta oikealle ehto *, t=C3= =A4sm=C3=A4=C3=A4 kaikkiin arvoihin ja sijoittaa koodiksi T3 ominaisuuden C= ODE arvon. Toiseen suuntaan vastaavasti ominaisuuteen CODE sijoitetaan kood= i T3. J=C3=A4lkimm=C3=A4inen rivi tekee saman asian oletusominaisuuden olle= ssa T3.
Siirto toiseen ominaisuuteen tehd=C3=A4=C3=A4n k=C3=A4ytt=C3=A4m=C3=A4ll= =C3=A4 arvon hakuun operaattoria =C2=A4:
CODE=3D= =C2=A4T3,*, T3=3D=C2=A4CODE,*, CODE=3D=C2=A4,*, =C2=A4CODE,*,
Operaattori =C2=A4 hakee ominaisu= uden arvon kuten $, mutta lis=C3=A4ksi tyhj=C3=A4=C3=A4 alkuper=C3=A4isen o= minaisuuden. J=C3=A4lkimm=C3=A4inen rivi tekee saman asian oletusominaisuud= en ollessa T3.
T=C3=A4ss=C3=A4 on huomattava, ett=C3=A4 ominaisuuden arvo ei toimi haku= ehtona. Ehto CODE=3D$T3 ei siis t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 kohteisiin, joiden om= inaisuuden CODE arvo olisi sama kuin koodin T3, vaan kohteisiin joiden arvo= on "$T3".
Dollarimerkki ($) | Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa hakee ominaisuuden arvon |
Valuuttamerkki (=C2=A4)= td> | Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa siirt=C3=A4=C3=A4 ominaisuuden arvon |
Risuaita (#) | Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa hakee makron arvon |
Arvon korvaamisen sijasta tai sen lis=C3=A4ksi voidaan arvoille tehd=C3= =A4 erilaisia muotoiluja. Arvoon voidaan lis=C3=A4t=C3=A4 osia, arvosta voi= daan poistaa osia tai numeerinen arvo voidaan muotoilla uudestaan. N=C3=A4i= ss=C3=A4 k=C3=A4ytet=C3=A4=C3=A4n samoja s=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6j=C3=A4 kuin = Pisteryhm=C3=A4-toiminnon sijoituksessa. Seuraava lis=C3=A4=C3=A4 tai poist= aa koodilta etuliitteen:
T3=3D2= =C2=A7,* T3=3DPN&,*
Vasemmalta oikealle koodiin lis= =C3=A4t=C3=A4=C3=A4n etuliite PN ja toiseen suuntaan koodista poistetaan ka= ksi ensimm=C3=A4ist=C3=A4 merkki=C3=A4.
Numeerisia arvoja voidaan muotoilla kaikilla yleisill=C3=A4 muotoilum=C3= =A4=C3=A4rittelyill=C3=A4 mukaan lukien kenttien leveysm=C3=A4=C3=A4rittely= t. Esimerkiksi seuraava muuntaa ominaisuuden DIA metrit millimetreiksi vase= mmalta oikealle ja millimetrit metreiksi oikealta vasemmalle:
DIA=3D$= DIA%e-3.3,* DIA=3D$DIA%e3.0,*
Vasemmalta oikealle muotoilum=C3= =A4=C3=A4re e3 kertoo arvon tuhannella ja .0 asettaa desimaalien m=C3=A4=C3= =A4r=C3=A4ksi nollan. Toiseen suuntaan e-3 jakaa tuhannella ja .3 asettaa d= esimaaleiksi kolme. Voidaan my=C3=B6s tehd=C3=A4 muunnos asteina tai goonei= na olevien ominaisuuksien v=C3=A4lill=C3=A4:
DEG=3D$= GON%d.3,* GON=3D$DEG%g.0,*
Muotoilum=C3=A4=C3=A4re d muuntaa= gooneina olevan ominaisuuden GON asteiksi ja m=C3=A4=C3=A4re g muuntaa ast= eina olevan ominaisuuden gooneiksi.
Arvo voidaan muotoilla my=C3=B6s tietyn levyiseen kentt=C3=A4=C3=A4n ja = t=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4 loppu halutulla merkill=C3=A4. Esimerkiksi metrisen = ominaisuuden DIA kirjoittaminen millimetrein=C3=A4 nelj=C3=A4n merkin kentt= =C3=A4=C3=A4n ja t=C3=A4ytt=C3=B6 nollilla:
DIA=3D*= CODE=3D$DIA%e3.0@4=3D0
Merkin @ j=C3=A4lkeen annetaan ke= nt=C3=A4n leveys ja merkin =3D j=C3=A4lkeen t=C3=A4ytt=C3=B6merkki.<= /p>
Pyk=C3=A4l=C3=A4merkki (=C2=A7) | Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa poistaa merkkej=C3=A4 alusta tai lopusta |
Et-merkki (&) |
Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa liitt=C3=A4=C3=A4 arvon alkuun tai loppuun |
Prosenttimerkki (%) = td> | Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa aloittaa arvon muotoilun |
At-merkki (@) | Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa aloittaa kent=C3=A4n leveysm=C3=A4=C3=A4rittelyn |
Yht=C3=A4suuruus (=3D) |
Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa m=C3=A4=C3=A4rittelee kent=C3=A4n t=C3=A4ytt=C3=B6merkin |
Arvoja voidaan yhdist=C3=A4=C3=A4 tai niist=C3=A4 voidaan poimia osia. A= rvon yhdist=C3=A4minen tapahtuu samalla merkill=C3=A4 & kuin aikaisempi= vakiotekstin lis=C3=A4ys. Nyt vain vakiotekstin sijasta annetaan ominaisuu= den nimi:
T3=3D*,= T3=3D$TYPE;T3=3D&$DIA;T3=3D&$MAT T3=3D*, T3=3D=C2=A4TYPE;T3=3D&=C2=A4DIA;T3=3D&=C2= =A4MAT
Yll=C3=A4 oleva sijoittaa ensin koodiin T3 ominaisuuden TYPE arvon ja li= s=C3=A4=C3=A4 sitten sen per=C3=A4=C3=A4n ominaisuuksien DIA ja MAT arvot. = J=C3=A4lkimm=C3=A4inen rivi tekee saman asian, mutta samalla tyhj=C3=A4=C3= =A4 ominaisuudet TYPE, DIA ja MAT.
Osan poimiminen tapahtuu antamalla ominaisuuden nimen per=C3=A4ss=C3=A4 = hakasuluissa poimittavan osuuden alku- ja loppuindeksit kaksoispisteell=C3= =A4 erotettuna. Indeksit ovat nollasta alkavia ja loppuindeksi on ensimm=C3= =A4inen merkki, joka ei tule mukaan. Seuraava poimii vasemmalta oikealle vi= isimerkkisest=C3=A4 koodista T3 kolme keskimm=C3=A4ist=C3=A4 merkki=C3=A4 o= minaisuuteen DIA:
T3=3D??= ??? DIA=3D$T3[1:4]
Alkuindeksi 1 on toinen merkki ja= loppuindeksi 4 viides merkki, joka ei tule poimintaan mukaan. Jos poimitaa= n osa ominaisuuden alusta tai lopusta voidaan toinen parametri j=C3=A4tt=C3= =A4=C3=A4 pois:
T3=3D??= ??? TYPE=3D$T3[:1];MAT=3D$T3[4:]
Edellinen poimii ensimm=C3=A4isen= merkin ominaisuuteen TYPE ja viimeisen merkin ominaisuuteen MAT. Indeksit = voidaan antaa my=C3=B6s negatiivisina arvoina lopusta p=C3=A4in, jolloin in= deksi -1 on viimeinen merkki:
T3=3D??= ??,????? TYPE=3D$T3[:1];DIA=3D$T3[1:-1];MAT=3D$T3[-1:]
Edelleen poimitaan ensimm=C3=A4in= en merkki ominaisuuteen TYPE ja viimeinen merkki ominaisuuteen MAT. Ominais= uuteen DIA poimitaan sitten kaikki niiden v=C3=A4liin j=C3=A4=C3=A4v=C3=A4t= merkit. Koska loppuosan indeksit ev=C3=A4t en=C3=A4=C3=A4 ole riippuvaisia= arvon pituudesta, poiminta toimii eri mittaisten arvojen kanssa.
Yll=C3=A4 olevat arvojen yhdist=C3=A4minen ja osien poimiminen toimivat = vain yhteen suuntaan. Jos halutaan kahteen suuntaan toimiva muunnostiedosto= , eri suuntien muunnokset on suoritettava omilla riveill=C3=A4=C3=A4n:
T3=3D??= ??,????? TYPE=3D$T3[:1];DIA=3D$T3[1:-1];MAT=3D$T3[-1:] T3=3D$TYPE;T3=3D&$DIA;T3=3D&$MAT T3=3D*,
Vasemmalta oikealle ajettaessa haku t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vain ensimm=C3= =A4iseen riviin ja suorittaa toisen sarakkeen poimintaoperaatiot. Haku ei v= oi koskaan t=C3=A4sm=C3=A4t=C3=A4 toiseen riviin, koska koodin T3 pit=C3=A4= isi olla yht=C3=A4 aikaa monta eri arvoa. Vastaavasti toiseen suuntaan ajet= taessa haku ei voi koskaan t=C3=A4sm=C3=A4t=C3=A4 ensimm=C3=A4isen rivin to= iseen sarakkeeseen. Haku kuitenkin t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 sitten aina toisee= n riviin ja suorittaa ensimm=C3=A4isen sarakkeen yhdist=C3=A4misoperaation.=
Et-merkki (&) |
Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa liitt=C3=A4=C3=A4 arvon ominaisuuteen |
Hakasulut ([]) |
Eiv=C3=A4t t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, si= joituksessa poimivat osan arvosta |
Kaksoispiste (:) |
Ei t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4 vertailussa, sijoitukse= ssa erottaa poiminnan alku- ja loppusijainnin |
Ominaisuuksien v=C3=A4lill=C3=A4 voidaan tehd=C3=A4 yksinkertaisia matem= aattisia operaatioita. Arvoja voidaan laskea yhteen, v=C3=A4hent=C3=A4=C3= =A4, kertoa ja jakaa sek=C3=A4 vakioarvoilla ett=C3=A4 toisilla ominaisuuks= illa. Laskentaoperaatio annetaan sijoitettavan arvon ensim=C3=A4isen=C3=A4 = merkkin=C3=A4. Loppuosa arvosta on laskentaparametri, joka voi olla joko om= inaisuuden arvo tai vakio. Koska miinusmerkki oletetaan matemaattiseksi ope= raatioksi, on negatiivinen arvo annettava lainausmerkeiss=C3=A4. Seuraavass= a esimerkkej=C3=A4:
DIAMETE= R=3D*;THICKNESS=3D* DIAMETER=3D+$THICKNESS DIAMETER=3D*;THICKNESS=3D* DIAMETER=3D-$THICKNESS DIAMETER=3D* DIAMETER=3D*1000.0 DIAMETER=3D* DIAMETER=3D/1000.0 *, DIAMETER=3D"-10.0"
Laskenta toimii vasemmalta oikealle ja operaatiot suoritetaan vain kohte= ille, joilla on tarvittavat ominaisuudet. Kaksi ensimm=C3=A4ist=C3=A4 rivi= =C3=A4 lis=C3=A4=C3=A4 tai v=C3=A4hent=C3=A4=C3=A4 ominaisuudesta toisen om= inaisuuden arvon. J=C3=A4lkimm=C3=A4iset kaksi rivi=C3=A4 kertovat tai jaka= vat arvon vakioarvolla 1000.0. Viimeinen rivi sijoittaa arvoksi negatiivise= n luvun.
Plusmerkki (+) | Lis=C3=A4=C3=A4 ominaisuuteen toisen arvon |
Miinusmerkki (-) | V=C3=A4hent=C3=A4=C3=A4 ominaisuudesta toisen ar= von |
Kertomerkki (*) | Kertoo ominaisuuden toisella arvolla |
Jakomerkki (/) | Jakaa ominaisuuden toisella arvolla |
Perinteinen muunnostiedosto teki kerralla vain yhden muunnoksen. Uudessa= muunnostiedostossa voidaan antaa useita osioita, jotka kukin suoritetaan a= ivan kuin ne olisivat erillisi=C3=A4 muunnostiedostoja. Osiot alkavat hakas= uluissa olevalla otsikkorivill=C3=A4:
[pinta]= =20 T1=3D1 T1=3D2=20 *, *,=20 [koodi]=20 T3=3D123 T3=3D456=20 *, *,
Edell=C3=A4 oleva tekee muunnoksen kentille T1 ja T3 v=C3=A4litt=C3=A4m= =C3=A4tt=C3=A4 puuttuvista koodeista. Hakasulkujen sis=C3=A4ll=C3=A4 oleva = teksti on vain kommentti, jolla ei ole vaikutusta toimintaan.
Suoritettaessa muunnos vasemmalta oikealle, suoritetaan osiot tiedoston = alusta loppuun p=C3=A4in. Toiseen suuntaan osiot suoritetaan tiedoston lopu= sta alkuun p=C3=A4in. Yksitt=C3=A4isen osion sis=C3=A4ll=C3=A4 rivit k=C3= =A4yd=C3=A4=C3=A4n kuitenkin edelleen l=C3=A4pi ylh=C3=A4=C3=A4lt=C3=A4 ala= s. Edellisess=C3=A4 esimerkiss=C3=A4 osiot olivat toisistaan riippumattomia= eli niiden suoritusj=C3=A4rjestyksell=C3=A4 ei ollut merkityst=C3=A4. On k= uitenkin mahdollista ketjuttaa osioita jolloin yksi osio tekee osan muunnok= sesta ja seuraava osio jatkaa siit=C3=A4:
[muunno= s] T3=3D123 T3=3D456 *, *, [lis=C3=A4ys] T3=3D1=C2=A7,* T3=3DD&,* *, *,
Vasemmalta oikealle ensimm=C3=A4inen osio muuntaa koodin 123 koodiksi 45= 6. Sen j=C3=A4lkeen toinen osio lis=C3=A4=C3=A4 koodin alkuun kirjaimen D e= li lopputulos on D456. Toiseen suuntaan suoritettaessa osiot suoritetaan p= =C3=A4invastaisessa j=C3=A4rjestyksess=C3=A4 eli alempi osio poistaa koodis= ta ensimm=C3=A4isen merkin ja ylempi osio muuntaa koodin.
Rivin tai sarakkeen alussa voidaan antaa vapaamuotoinen kommentti huutom= erkin tai puolipisteen kanssa. Koska sek=C3=A4 huutomerkki ett=C3=A4 puolip= iste voivat esiinty=C3=A4 haku- ja sijoitusehdoissa (esim. !T3=3D1,2,3), on= kommenttimerkin j=C3=A4lkeen tultava aina v=C3=A4lily=C3=B6nti, sarkain ta= i toinen kommenttimerkki.
! koodi= muunnos T3=3D1,2 T3=3D456 T5=3D9 !! aseta T5 T3=3D3 T3=3D456 T5=3D !! poista T5= pre>
Kommentti jatkuu aina rivin loppuun asti.
Versiosta 6.5.2 eteenp=C3=A4in voidaan osio antaa my=C3=B6s alltosuluiss= a. T=C3=A4ll=C3=B6in suoritetaan aina jokainen osion rivi. T=C3=A4m=C3=A4 o= n k=C3=A4ytt=C3=B6kelpoinen esimerkikisi aineiston ominaisuuksien nimien no= rmalisoinnissa:
{skandi= t} MATERIAL=3Dteras,ter=C3=A4s MATERIAL=3Dteras,ter=C3=A4s RIMTYPE=3Dritila,ritil=C3=A4 RIMTYPE=3Dritila,ritil=C3=A4
Yll=C3=A4 oleva muuntaa molempiin suuntiin arvoksi oletuksen eli listan = ensimm=C3=A4isen arvon, jossa ei ole skandimerkkej=C3=A4.
Edelleen versiosta 6.5.2 l=C3=A4htien voidaan kokonainen osio kommentoid= a pois laittamalla kommenttimerkki osion nimen eteen:
[!koodi= ]=20 T3=3D123 T3=3D456=20 *, *, !]
Viimeisen rivin lopussa oleva kommentti !] on itse muunnoksen kannalta m= erkitykset=C3=B6n, mutta sen avulla voidaan rajata osio niin, ett=C3=A4 tek= stieditorien syntaksiv=C3=A4ritys osaa n=C3=A4ytt=C3=A4=C3=A4 kommentoidun = osion eri v=C3=A4rill=C3=A4.
Hakasulut ([]) |
Aloittavat uuden osion, josta suoritetaan ensimm= =C3=A4inen t=C3=A4sm=C3=A4=C3=A4v=C3=A4 rivi |
Aaltosulut ({}) | Aloittavat uuden osion, josta suoritetaan kaikki= rivit (6.5.2 eteenp=C3=A4in) |
Huutomerkki (!) |
Aloittaa kommentin rivin tai sarakkeen alussa |
Puolipiste (;) |
Aloittaa kommentin rivin tai sarakkeen alussa |
Kunkin osion sis=C3=A4ll=C3=A4 voidaan antaa asetuksia, jotka ovat voima= ssa osion loppuun asti tai kunnes ne asetetaan uudestaan. Asetukset annetaa= n riveill=C3=A4, jotka alkavat merkeill=C3=A4 !@ ja asetuksen nimen j=C3=A4= lkeen tulee kaksoispiste. Esimerkiksi osio voidaan asettaa k=C3=A4sittelem= =C3=A4=C3=A4n tekstit seuraavalla asetuksella:
[teksti= t] !@ TextPoint:1 123 456
Asetuksilla LinePoint, TextPoint ja FileData voidaan k=C3=A4sitell=C3=A4= viivapisteet, teksti tai tiedoston ominaisuudet. Asetus laitetaan p=C3=A4= =C3=A4lle arvolla yksi ja pois p=C3=A4=C3=A4t=C3=A4 arvolla nolla.
Asetuksilla LeftId, RightId, ThirdId ja ConvertId voidaan asettaa sarakk= eiden oletusominaisuudet. Kolme ensimm=C3=A4ist=C3=A4 asettavat oletusomina= isuuden kullekin sarakkeelle erikseen ja viimeinen kahdelle ensimm=C3=A4ise= lle sarakkeelle. Esimerkiksi muunnoksen tekeminen koodin T3 sijasta pintatu= nnukselle T1:
[pinnat= ] !@ ConvertId:T1 12 34
Asetuksilla LeftRule, RightRule, ThirdRule ja ConvertRule voidaan asetta= a sarakkeille lis=C3=A4s=C3=A4=C3=A4nt=C3=B6j=C3=A4. Kolme ensimm=C3=A4ist= =C3=A4 laittavat lis=C3=A4s=C3=A4=C3=A4nn=C3=B6n kullekin sarakkeelle eriks= een ja viimeinen kahdelle ensimm=C3=A4iselle sarakkeelle. Esimerkiksi suori= tetaan pintamuunnos vasemmalta oikealle vain koodille 123 ja oikealta vasem= malle vain koodille 456:
[pinnat= ] !@ ConvertId:T1 !@ LeftRule:T3=3D123 1@ RightRule:T3=3D456 12 34
Edellinen on teknisesti sama kuin seuraava:
[pinnat= ] T1=3D12;T3=3D123 T1=3D34;T3=3D456
Koska asetukset ovat osiokohtaisia, on moniosaisten tiedostojen kanssa m= uistettava kopioida ne kaikkiin tarvittaviin osioihin.
LinePoint |
Muuntaa my=C3=B6s viivapisteet |
TextPoint | Muuntaa my=C3=B6s tekstit |
FileData | Muuntaa my=C3=B6s tiedoston ominaisuudet |
LeftId, RightId, ThirdId<= /td> | Sarakkeiden oletusominaisuudet |
ConvertId | Kahden ensimm=C3=A4isen sarakkeen oletusominaisu= us |
LeftRule, RightRule, ThirdRule = |
Sarakkeiden lis=C3=A4ehdot |
ConvertRule |
Kahden ensimm=C3=A4isen sarakkeen lis=C3=A4ehto<= /td> |
Muunnostiedosto ohjeessa:<= span style=3D"letter-spacing: 0.0px;"> Muunnoss=C3=A4=C3=A4nn=C3=B6t<= /a>
Kooditaulukko-toiminto: Kooditaulukko
Arvojen muotoilu: Esitysmuoto